Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Talous ratkaisee USA:n vaalit

    Huomenna Yhdysvalloissa vietetään vaalipäivää. Vaikka presidentinvaalit ovatkin perinteisesti vallanneet julkisuuden, ei Yhdysvalloissa äänestetä pelkästään presidentistä. Huomenna ratkeaa muun muassa kongressin edustajainhuoneen sekä senaatin kokoonpano.

    Äänestäjät valitsevat myös paikallisia viranomaisia sekä ottavat kantaa osavaltioiden ja piirikuntien monenlaisiin sisäisiin kysymyksiin.

    Sekä presidentinvaalista että senaatin

    vaalista on ennakoitu tiukkoja. Tällä hetkellä

    presidentti Barack Obaman puolueella

    demokraateilla on satajäsenisessä senaatissa 51 edustajaa, haastaja Mitt Romneyn republikaaneilla 47 edustajaa. Lisäksi senaatissa on kaksi riippumatonta edustajaa. Edustajainhuoneessa republikaanien selvän enemmistön arvoidaan sen sijaan säilyvän.

    Vaikka Yhdysvalloissa presidentillä on erittäin laajat valtaoikeudet, pitää hänen ottaa huomioon edustajainhuoneen ja senaatin

    mielipiteet. Presidentin on vaikea saada

    esityksiään läpi, ellei omalla puolella ole

    edustajainhuoneen enemmistöä.

    Kaksi vuotta sitten pidetyssä kongressivaalissa republikaanit saivat enemmistön edustainhuoneeseen. Presidentti Obama onkin joutunut virkakautensa jälkipuoliskolla tekemään entistäkin enemmän töitä saadakseen edustajainhuoneen esitystensä taakse.

    Kahden vuoden takaiseen vaalitulokseen vaikutti ennen kaikkea äänestäjien pettymys Obaman talouspolitiikkaan. Huolimatta

    massiivisista elvytystoimista Yhdysvaltojen talous ei ole lähtenyt toivotulla tavalla nousuun,

    vaan velkaantuminen jatkuu edelleen.

    Velkaantumisen lisäksi Yhdysvaltojen keskuspankki Fed jatkaa setelirahoitusta.

    Yhdysvaltojen velkaantumisella on pitkä historia. Liitovaltion lisäksi myös osavaltioilla ja yksityisillä kansalaisilla on velkaa. Yhdysvaltojen velkaantumista ei kuitenkaan pidetä ylitsepääsemättömänä ongelmana, koska

    lainoittajat luottavat maan talouden iskukykyyn.

    Talous on myös näiden presidentinvaalien tärkein kysymys. Haluavatko äänestäjät antaa presidentti Obamalle vielä mahdollisuuden korjata taloustilannetta vai luotetaanko

    enemmän Romneyn tarjoamaan vaihtoehtoon?

    Obama haluaa pitää verotuksen ennallaan, mutta Romney puolestaan haluaisi veronalennuksia. Alennukset merkitsisivät

    leikkauksia menoihin tai velkaantumisen vauhdittumista edelleen.

    Ulkopolitiikka on jäänyt vaaliväittelyssä

    syrjään. Velkakriisin kourissa olevalle

    Euroopalle on huono asia, että Yhdysvaltojen kiinnostus on kääntymässä sekä taloudessa että ulkopolitiikassa itään.

    Nousevat taloudet kuten Kiina ja Intia

    kiinnostavat monestakin syystä. Kiina on esimerkiksi Yhdysvaltojen suurin rahoittaja.

    Kiinalaiset lainaavat amerikkalaisille rahaa jolla amerikkalaiset ostavat kiinalaisia tuotteita.

    Talousongelmista huolimatta Yhdysvallat on maailman suurin kansatalous ja siellä tehtävillä päätöksillä on merkitystä muualle maailmalle. Yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin kaatumisesta alkanut talouden

    alamäki maailmassa on tästä hyvä esimerkki.

    Vaikka talous onkin tärkein asia, vaikuttavat äänestäjien päätöksiin monet muutkin asiat.

    Viikko sitten USA:n itärannikolla riehuneella hirmumyrsky Sandyllä saattaa olla tasaisen vaalin lopputulokseen ratkaiseva merkitys. Presidentti Obaman esiintyminen tuhoalueella sai muun muassa hänen kovana arvostelijanaan tunnetun kuvernöörin Chris Christien

    ylistämään presidenttiä.

    Voitti presidentinvaalin kumpi ehdokas tahansa, ei nopeita muutoksia Yhdysvaltojen taloudessa ja talouspolitiikassa ole tulossa. Suuri laiva kääntyy hitaasti.

    Avaa artikkelin PDF