Osuustoimintayritykset rynnivät sote-palveluihin

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Jo viisi finanssisektorilla ja vähittäiskaupan alalla toimivaa osuustoiminnallista yritystä on laajentanut ja osin siirtynyt sosiaali- ja terveydenhoidon toimialalle. Pellervon taloustutkimus PTT on tutkinut osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa tilanteen osuustoiminnallisissa yrityksissä vuoden 2018 aikana.

Liiketaloustutkija Essi Frondelius on julkaissut PTT:n sivuilla infografiikan, jossa näkyy erityisesti suurten osuustoimintayritysten aktiivisuus ja toimialaliukumat sosiaali- ja terveyssektorille.

OP-ryhmä, Lähi-Tapiola, Osuuskunta Tradeka, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa sekä Osuuskauppa Suur-Savo ovat olleet eturintamassa, kun perinteiset osuustoimintayritykset ovat laajentaneet perinteisiä toimialojaan sote-palveluihin.

"Sotessa pienosuuskunnat ovat vielä pienessä roolissa, isot taas ovat lähteneet voimakkaasti liikkeelle", tutkija Essi Frondelius ynnää tilanteen osuustoimintakentässä. Hän arvelee, että sote-palvelut voivat tulevaisuudessa olla nopeastikin laajaa liiketoimintaa osuustoimintayrityksissä.

"Toimipaikkaverkostot kumppanuuksineen ovat jo suhteellisen laajoja", Frondelius arvioi.

Frondelius on tutkinut myös osuustoimintayritysten tavoitteita ja syitä siihen, miksi ne ovat liukuneet sote-palveluihin. Osuuskunnan keskiössä ovat jäsenet. Sekä jäsenille että osuustoiminnallisille yrityksille tärkeitä tekijöitä terveydenhoitopalveluissa ovat nopea hoitoon pääsy, sujuvat hoitoprosessit ja muun muassa kotitalouksien säästöt.

Osuuskunnan tasolla motivaattoreina toimivat osuuskunnan kasvu, kannattava liiketoiminta, osuuskunnan säästöt ja kustannusten läpinäkyvyys esimerkiksi hoitoprosesseissa.

Yhteiskunnallisella tasolla ovat samat tekijät kuin suomalaisessa osuustoiminnassa muutenkin: kotimaisen omistajuuden puolustaminen, markkinoiden puutteiden korjaaminen ja hyvinvoinnin edistäminen.

OP-ryhmä aloitti laajentumisen terveydenhoitoon vuonna 2013 tarjoamalla Helsingissä ortopedisiä päiväkirurgisia palveluita, joista oli tarvetta leikkausjonojen ollessa pitkiä.

"Kun pääsee nopeasti hoitoon ja terveeksi, siitä hyötyvät sekä osuustoimintayritys että asiakas", Frondelius perustelee yhtiöiden siirtymiä perinteiseltä toimialalta sote-palveluihin.

Lähi-Tapiola sai valmiiksi terveys- ja hyvinvointistrategiansa vuonna 2013. Vakuutusyhtiöllä on nykyisin virtuaalisairaala, TerveysHelppi-palvelu ja Älyhenkivakuutus, linkitettyinä toisiinsa. Lisäksi se kasvatti omistuksensa yksityisessä terveyspalveluyhtiö Pihlajalinnassa helmikuussa 26 prosenttiin. Strateginen kumppanuus ja kymmenen prosentin omistus Lähi-Tapiolalla on terveyspalveluyhtiö Mehiläisestä.

Omistajaosuuskunta Tradeka myi hotelliliiketoimintansa Scandicille ja osti kotimaisen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluyrityksen Med Groupin julkisen terveydenhuollon palveluihin, ensihoitoon ja kotiin vietävien palveluihin liittyvät toiminnot. Terveydenhuoltoyhtiö käyttää itsestään nykyisin brändinimeä Onni. Tradeka, Kotosalla Säätiö ja YH-Kodit perustivat Yhdessä Huomiseen -yhtiön sosiaalipuolen vanhus- ja hoivapalveluita varten.

Joensuussa toimiva Pohjois-Karjalan Osuuskauppa aloitti terveyspalveluissa tarjoamalla ensin omalle henkilökunnalleen itse työterveyspalveluja. Markkinoilla oli kilpailun puutetta, kun pienet yksityiset lääkäriasemat siirtyivät ulkomaalaisten toimijoiden omistukseen. Vuonna 2014 PKO avasi palvelun osuuskaupan jäsenille ja muille yksityisille.

Osuuskauppa Suur-Savo toimii Mikkelin alueella. Vuonna 2017 osuuskauppa osti yhdessä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (ESSOTE) kanssa Etelä-Savon Työterveys Oy:n. Yhtiö tarjoaa työterveyspalveluja.

Seuraavassa vaiheessa PTT aikoo haastatella sote-sektorille liukuneita osuustoimintayrityksiä niiden sote-liiketoimintamalleista.

.