Kipsin teho fosforin pidättäjänä kestää kolmisen vuotta
Pellolle levitetty kipsi vähentää tehokkaasti fosforin huuhtoutumista vesiin. Teho kestää kuitenkin vain kolmisen vuotta.
Kipsin tehoa on nyt testattu useamman vuoden ajan. Tuloksia esiteltiin Yara Suomen järjestämässä tutkimusseminaarissa Helsingissä tiistaina.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) erikoistutkija Risto Uusitalo muistaa ennen tutkimuksen alkua sanoneensa, ettei kipsillä tule olemaan mitään vaikutusta liuenneen fosforin huuhtoutumiseen. Hän joutui pyörtämään kantansa.
MTT:llä kipsin vaikutusta selvitettiin pellolta haetuilla maapylväillä. 40 sentin paksuisia pylväitä sadetettiin ja niiden läpi kulkeutunut vesi tutkittiin.
Kipsikäsittely vähensi veden sameusarvoja kolmen vuoden keskiarvona 45 prosenttia. Maa-aineksen mukana kulkeutuvan fosforin määrä laski saman ajan keskiarvona 70 prosenttia ja veteen liuennut fosfori puolittui. Veteen liuenneen hiilen pitoisuus laski kolmanneksen.
Vaikutus oli suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipui asteittain.
Kipsi ei vaikuttanut koekasvien, kevätvehnän ja nurmen, sadon määrään.
Ensimmäisenä vuonna kipsi haittasi kasvien seleenin ottoa, mutta ei enää myöhemmin.
Kipsi toimii myös peltomittakaavassa. Nurmijärven Nummenpään pelloille levitetty kipsi vähensi fosforikuormitusta yli puolella. Vaikutus alkoi vähentyä kolme vuotta levityksen jälkeen, erikoistutkija Petri Ekholm Sykestä kertoo.
Ekholm pitää menetelmää tehokkaana. Siihen liittyy kuitenkin sulfaatin huuhtoutumisen riski. Siksi hän ei suosittele kipsin laajaa levitystä järvien valuma-alueella vaan lähinnä mereen laskevien jokien lähistöllä.
Kipsin ja sen levityksen hehtaarikustannus viljelijälle on noin 200 euroa, Yara Suomen viestintäpäällikkö Seija Luomanperä kertoo.
Kipsi ei lisää satoa eikä paranna viljelyn taloudellista tulosta, hän toteaa. ”Sen levitys on selkeästi investointi ympäristön hyväksi.”
Hänen mielestään kipsi voisi olla yksi ympäristötuen korvattavista toimenpiteistä, esimerkiksi erityistukiin lukeutuva.
Yara Suomen johtava agronomi Raimo Kauppila pitää kipsiä hyvänä siirtymäkauden ratkaisuna. Sen avulla saadaan runsasfosforiset, huuhtoutumisherkät lohkot ”kuriin” kunnes maan fosforilukua saadaan lasketuksi korjattujen satojen avulla.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
