Eduskuntapuolueiden verolinjaukset törmäyskurssilla
Eduskunta joutuu päättämään kevään aikana kipeistä talous-ratkaisuista. Viime syksynä tehdyt 2,5 miljardin euron säästötoimet eivät riitä. Lisää on luvassa.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti perjantaina eduskunnassa, että hallitus päättää helmikuun lopussa uusien säästötoimien mittakaavasta.
Veronkiristysten ja budjettileikkausten yksityiskohdista hallitusryhmä linjaa maalikuussa pidettävässä kehysriihessä. Katainen totesi, että uudet sopeutustoimet koskettavat jokaista suomalaista.
Talouspolitiikkaan kohdistuvat kovat paineet, sillä kehyskaudella valtio uhkaa velkaantua kuudesta seitsemään miljardia euroa lisää joka vuosi. Aikataulu on kireä, sillä sopeutustoimet ajoitetaan vuosille 2013–2015.
Katainen kertoi tulevista talouspäätöksistä antaessaan pääministerin ilmoitusta hallituksen politiikasta.
Päähallituspuolueet eivät kertoneet, kuinka suuria leikkauksia on luvassa. Perjantaiset eduskuntapuheet kertovat hieman tulevista ratkaisuista.
Hieman suuntaa antaa pitkän aikavälin kestävyysvaje. VM:n mukaan se on nyt 5 prosenttia bruttokansantulosta eli noin 10 miljardia euroa. Tavoitteena on kuroa vaje umpeen kuluvan ja ensi vaalikauden kuluessa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori totesi eduskunnassa, että sopeutustoimet ovat väistämättömiä. Kokoomus uskoo talouskasvun hoitavan osan talousongelmista, mutta silti tarvitaan leikkauksia.
Puolue ei hyväksy työn verotuksen kiristämistä. Vapaavuori luonnehti, että työhön kohdistustavat veronkorotukset ”olisivat nyt vihoviimeisin asia”. Verohelpotuksia kokoomus tarjoaisi kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille.
SDP:n Jouni Backman perää malttia ja harkintaa sopeutustoimenpiteisiin.
”Nopeita päätöksiä ja toimia tarvitaan, mutta kasvu- ja työllisyyskehitystä ei pidä omin toimenpitein vaarantaa”, hän totesi.
Eduskuntakeskustelussa SDP ei tarkentanut, miten valtion tuloja pitäisi lisätä tai menoja leikata.
Puolue on aiemmin linjannut, ettei se hyväksy korotuksia arvonlisäveroon.
Backman viittasi oikeudenmukaisiin ratkaisuihin, sillä ”ylisuuret palkat, eläkkeet ja etuudet eivät ole oikeutettuja”.
”Niihin on voitava ja voidaan puuttua”, hän totesi.
Backman myönsi, että rakenteellisia uudistuksia on helpompi vaatia kuin tehdä. Kuntauudistus ja armeijaremontti ovat hyviä esimerkkejä.
”Kuntauudistus ei ole säästöhanke”, hän myönsi.
Muista hallituspuolueista vihreät on valmis kiristämään vain rikkaiden verotusta sekä ympäristöveroja.
Vasemmistoliitto sen sijaan leikkaisi vielä armeijalta. Puolue torjuu esimerkiksi lapsilisiin kohdistuvat leikkaukset.
Annika Lapintien mielestä on parempi säästää sotilasmenoista kuin sosiaali- ja terveyspalveluista tai sosiaaliturvasta.
”Armeijan säästöt mahdollistavat osaltaan myös perusturvan parantamisen.”
Perussuomalaiset kiristäisivät suurituloisten verotusta. Pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia puolue ei hyväksy.
”Peruspalveluista ja heikompiosaisille tarkoitetuista tulonsiirroista ei leikata”, Pirkko Ruohonen-Lerner vaati.
Keskusta on valmis kiristämään työn verotusta, jotta valtio saisi lisää verotuloja.
”Kun ette ajoissa ryhtyneet tarvittaviin veronkorotuksiin, on näköpiirissä rajut leikkaukset”, Kimmo Tiilikainen totesi.
”Pitäkää näppinne irti omaishoidon- ja kotihoidon tuesta”, hän totesi säästötoimista.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
