Näin Kelan pääjohtajaksi hakevat perustelevat sitä, miksi juuri heidät tulisi valita tehtävään

Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoo hakemuksessaan pitkästä perehtyneisyydestään sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin. Kuva: Sanne Katainen

Kela valitsee pian uuden pääjohtajan toukokuun lopussa eläkkeelle jäävän Outi Antilan seuraajaksi. Hakuaika tehtävään päättyi keskiviikkona 15.1. ja määräaikaan menneessä hakemuksen jätti yhteensä 105 hakijaa, joista yhden Kela kertoi myöhemmin vetäneen hakemuksensa pois.

Yksi hakijoista ei halunnut nimeään julkaistavaksi. Muiden hakijoiden nimet löytyvät esimerkiksi Kelan verkkosivuilta.

Lähtökohtaisesti hakijoiden nimet, ja myös heidän hakemuksensa ovat julkisia. MT pyysi ja sai Kelasta kaikkien kelpoisten hakijoiden hakemukset tehtävään. Niistä selviää, miten tunnetut hakijat perustelevat omaa valintaansa.

Esimerkiksi nykyinen työministeri Arto Satonen (kok.) kertoo pitkän kansanedustajanuransa aikana luoneensa laajan verkoston yhteiskunnan keskeisiin vaikuttajiin politiikassa, virkakunnassa, järjestömaailmassa ja mediassa.

”Sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin liittyvät kysymykset ovat olleet työssäni keskeisiä koko poliittisen urani ajan niin ministerinä, kansanedustajana eri valiokunnissa, komiteatyössä ja hallitusneuvottelijana. Olen lisäksi kirjoittanut kaksi hyvinvointiyhteiskuntaa käsittelevää kirjaa”, Satonen kertoo.

Annika Saarikon (kesk.) mukaan Kelan palveluita voisi kehittää asiakaslähtöisempään suuntaan. Kuva: Jarkko Sirkiä

Toinen poliitikkohakija Annika Saarikko (kesk.) korostaa hakemuksessaan esimerkiksi strategista ajattelukykyään ja ministeripestien tuomaa kokemusta.

”Aiempi työura on opettanut erottamaan isot ja pienet asiat toisistaan ja rakentamaan pidempiä näkyjä huomiseen”, Saarikko kertoo.

Hän myös kertoo, että pääjohtajan tulee pystyä kertomaan päättäjille, mikä uudistamisessa on mahdollista ja mitkä sen vaikutuksen ovat.

”Kela voi olla nykyistäkin asiakaslähtöisempi sekä digitalisaatiota että etuuksien ja palvelujen välistä suhdetta edelleen vahvistamalla. Julkisen talouden tilanne, väestörakenteen muutos ja pienenevät ikäluokat vaativat myös Kelaa uudistumaan ja suoriutumaan tehtävästään tuottavammin”, Saarikko muotoilee.

Satosen ja Saarikon lisäksi tunnettuja hakijoita virkaan ovat esimerkiksi Melan toimitusjohtaja Heli Backman ja työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. STM:n sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikkö Liisa Siika-aho sekä HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Melan toimitusjohtaja Heli Backman kertoo työskennelleensä koko työhistoriansa erilaisissa sosiaaliturvaan liittyvissä johto- ja kehittämistehtävissä. Kuva: Eetu Fagerström

Backman perustelee valintaansa työtehtäviensä antamalla syvällisellä tuntemuksella suomalaisen sosiaaliturvan kokonaisuudesta. Pylkkänen taas tuo esiin kokemustaan suurten organisaatioiden johtamisesta ja perehtyneisyyttään sosiaaliturvajärjestelmään ja työmarkkinoihin.

Siika-aho korostaa kokemustaan sekä Kelan sisältä, että muista johtotehtävistä. Hän laskee omiksi eduikseen myös laajan etuusosaamisensa ja yhteiskunnallisen verkottuneisuutensa.

Jo edellisessä Kelan pääjohtajahaussa pitkällä ollut Lehtonen taas nostaa esille visionsa sosiaaliturvajärjestelmän ja palvelujärjestelmän nykyistä paremmasta yhteensovittamisesta.

Yhteensä Kela toimitti MT:lle viidentoista henkilön hakemukset. Tällä perusteella jopa 90 alun perin tehtävää hakenutta ei olisi täyttänyt kelpoisuuskriteerejä.

Hakijoilta vaadittiin hakemuksen perusteella esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto, tuntemusta sosiaaliturvasta sekä johtamistaitoa ja -kokemusta.

Suomen kielen taidon hakijoilla tuli olla erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä. Myös hyvää englannin kielen taitoa edellytettiin.

Kelan pääjohtaja valitaan 7 vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen. Aiemmin virka oli toistaiseksi voimassa oleva.

Päätöksen valinnasta tekevät Kelan valtuutetut Kelan hallituksen esityksestä. Valinta on määrä tehdä kokouksessa 29.4.2025. Valtuutetut ovat kansanedustajia.