Suurin sallittu poromäärä puhutti Poroparlamentissa – "Laitumien on oltava tulevaisuudessa paremmassa kunnossa"

71. Poroparlamentissa jaettiin torstaina ansio- ja kunniamerkkejä. Kuva: Suvi Jylhänlehto

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) vetämä työryhmä valmistelee parhaillaan esitystä suurimmasta sallitusta poromäärästä seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi.

MMM:n neuvottelevan virkamiehen Tapani Sirviön mukaan valmista pitäisi tulla vuoden loppuun mennessä.

Asia luonnollisesti jännittää paliskuntia.

Poromääristä ja laidunten kantokyvystä kuultiin monta puheenvuoroa torstaina vuotuisessa Poroparlamentissa Rovaniemellä.

"Suurin sallittu poroluku kiinnostaa ja herättää intohimoja, monesti negatiivisia", Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti totesi avauspuheessaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan porolaidunten kunto on heikentynyt (MT 17.5.).

Varsinkin pohjoisten paliskuntien talvilaitumilla jäkälät ovat vähentyneet ja varvut sekä sammalet lisääntyneet.

Knuutin mukaan poronhoitajia on parjattu talviruokinnasta.

"Heikentääkö ruokinta talvilaidunten kantokykyä?" hän kysyi.

Nykyinen poronhoitolaki katsoo talvilaidunten kestävän kantokyvyn yhdeksi tärkeimmäksi kriteeriksi suurimman sallitun eloporomäärän määrittämisessä.

Turun yliopiston professori Lauri Oksanen totesi omassa puheenvuorossaan, ettei jäkäläkadossa ole kysymys poromäärästä, vaan vuodenajasta, jolloin jäkälälaitumia käytetään.

"Jäkälä ei kestä kesälaidunnusta."

Oksasen mukaan kesäinen tallominen on jäkälälle haitallisempaa kuin talvella lumen alta kaivaminen.

Luken dosentin Jouko Kumpulan mielestä laidunympäristön heikkenemisen pysäyttäminen edellyttäisi, että porolaitumille tehtäisiin hoitosuunnitelma.

Lisäksi laidunkiertoa pitäisi kehittää, luonnontilaiset vanhat metsät säästää ja laidunten pirstoutuminen ehkäistä.

Lapin yliopiston tutkija Sanna Hast kiersi kahden viime vuoden aikana kaikki 54 paliskuntaa.

"Suurinta sallittua poromäärää yksikään paliskunta ei leikkaisi", hän kertoi.

Laitumien käyttö on Hastin mukaan tietoista ja suunnitelmallista.

Huomioitava on, että paliskunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Kaikilla on erilainen laidunalue ja -kierto. Lisäksi poronhoito joutuu kilpailemaan muun maankäytön kanssa.

Antti Rinteen hallitusohjelmassa on Jukka Knuutin mielestä "parhaat linjaukset porotaloudesta miesmuistiin".

"Toiveemme on kirjattu lähes sanatarkasti", hän kiitti.

Hallitus haluaa edistää aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta.

MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio iloitsi niin ikää tuoreen hallitusohjelman linjauksia, mutta ilmaisi myös huolensa laidunten kunnosta.

Hänen mielestään porotalouden mahdollinen ympäristötuki tukisi kestävää laiduntamista.

"Porolaitumien on tulevaisuudessa oltava paremmassa kunnossa. Poromiesten ja -naisten on tehtävä oma osuutensa", Husu-Kallio sanoi.