Robotti voi säilyttää työt Suomessa
Robotti lusikoi puuroa vanhuksen suuhun ja pistää piikin kankkuun. Onko tulevaisuuden kauhukuva todellinen? Vievätkö robotit meiltä työt ja ihmiskontaktit?
Oxfordin yliopiston tutkijat ovat listanneet ammatteja, jotka koneet kaappaavat todennäköisesti ensimmäisinä. Ainakin puhelinmyyjän, tavarantarkastajan, ompelijan, laskentainsinöörin ja vakuutusmyyjän pestit ovat vaarassa.
Suomessa ensimmäiset itsepalvelukassat ovat tulleet koekäyttöön muun muassa S-ryhmän kauppoihin. Apteekin lääkevarastossa häärää robotti ja toimittajien kauhuksi on kehitteillä uutisrobotti, joka seuloo ja suoltaa yksinkertaisia pikku-uutisia internetin tarjonnasta.
Suomen robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Latokartano kumoaa mielellään robotteihin liittyviä ennakkoluuloja.
”Ei kannata pelätä, että robotit veisivät suomalaisilta työt. Yleensä roboteilla korvataan yksitoikkoisia ja vaarallisia töitä teollisuudessa. Jäljelle jää paljon vaativampaa ja mielekkäämpää työtä. Vaatiihan se robottikin huoltoa ja ohjausta.”
Latokartano ottaa esimerkiksi apteekkirobotin, joka esitellään seuraavalla sivulla. Se mahdollistaa asiakkaiden entistä nopeamman palvelun.
Toinen hyvä esimerkki on lypsyrobotti. Tuskin kukaan maitotilallinen haikailee paluuta käsinlypsyyn. Robotti vapauttaa tilan väen muihin töihin ja harrasteisiin.
”Usein robotti otetaan siis tehostamaan ja helpottamaan ihmisten työtä, ei korvaamaan.”
Monesti kannattavuus paranee robotin myötä.
Näin koneet saattavat pelastaa työpaikkoja, kun tehtaat tehostetaan kannattaviksi, eikä tuotantoa tarvitse siirtää halvempiin maihin.
Sairaaloissa robotit kuljettavat näytteitä ja lääkkeitä. Robotin välityksellä voidaan myös kysellä potilaan vointia. Se tosin tuo mieleen jutun alussa maalaillun kauhukuvan.
Lääketieteessä robotiikasta on kuitenkin kiistatonta hyötyä. On kehitetty esimerkiksi nielaistava nanorobotti, joka ottaa kuvia ja kenties näytteitäkin matkan varrelta. Robottien tarkkuus voi auttaa myös leikkauksissa.
Robotti voi pelastaa ihmisiä raunioista, purkaa ydinvoimalaa tai lajitella jätteitä, johon suomalainen Zen Robotics on erikoistunut.
Latokartano kertoo, että Suomi on maailman kärkeä isojen hitsausrobottien valmistuksessa. Niitä tekee Pemamek Loimaalla. Robotit hitsaavat muun muassa laivoja, nostureita ja tuulivoimaloita.
Osa asiakkaista ei enää edes kelpuuta käsin hitsattuja osia.
Yksi menestyjä alalla on Cimcorp, joka valmistaa varastorobottijärjestelmiä.
Jättikokoisissa jakeluvarastoissa ne käsittelevät kaikkea mahdollista autonrenkaista maitotölkkeihin.
Latokartano arvelee, että tehdasrobottien kehityksessä pyritään yhä enemmän yhdistämään ihmisen älyä koneen voimaan tai näppäryyteen. Robotin tuoma nostoapu helpottaa kummasti.
Palvelupuolella etenkin valvontaa ja mittausta voitaisiin hoitaa enemmän roboteilla.
Tässä vaiheessa keskustelua on hyvä tarkentaa, mitkä kaikki koneet lasketaan roboteiksi. Latokartanon mukaan ainakin teollisuusrobotissa täytyy olla vähintään kolme liikkuvaa akselia, joiden liikeradat voidaan ohjelmoida.
Puhelinvastaaja ei siis ole robotti virallisen määrittelyn mukaan, vaan automaatti.
”Robotti on sellainen, joka voidaan pienellä vaivalla ohjelmoida tekemään jotain toista työtä. Esimerkiksi jäätelökonetta on vaikea ohjelmoida kahviautomaatiksi. Kansankielessä puhelinvastaajaa ja netin hakukonetta saatetaan kutsua robotiksi.”
Automatisaatio on käsitteenä huomattavasti laajempi kuin robotiikka. Sekavuuksien välttämiseksi eri maiden automatisointiastetta ja teollisuuden kehittyneisyyttä vertaillaan teollisuusrobottitilastojen perusteella.
Latokartano ei osaa sanoa, paljonko robotiikka ja automatisointi on vienyt Suomesta työpaikkoja.
”Yleensähän käy niin, että joku teollisuuslaitos suljetaan kokonaan, eikä korvata esimerkiksi paperitehtaan ihmisiä roboteilla.”
Osuuspankki esitteli taannoin Euroopan robottiviikon kunniaksi ihmisen näköisen asiakaspalvelurobotin. Latokartano arvelee, että kyse oli ennemmin pr-tempusta kuin yleistyvästä suuntauksesta ainakaan lähitulevaisuudessa.
”Ihmiset haluavat asioida ihmisen kanssa. Tuskin kukaan ainakaan asuntolainaa hakisi robotilta”, Latokartano naurahtaa.
Sen sijaan koteihin tarkoitetut viihde- ja palvelurobotit ovat kasvava bisnes. Esimerkiksi robotti-imureita on mainostettu viime aikoina paljon.
”En tiedä laskisiko imuria robotiksi. Nehän lähinnä sahaavat huonetta päättömästi edes taas ja jossain vaiheessa tulee siistiä.”
Tietokone-lehti uutisoi joulukuussa, että autovalmistaja Ford on kehittänyt auton katolle keinosilmät. Nuo infrapunasensorit pystyvät luomaan maailmasta kolmiulotteisen mallin. Skannerit lähettävät valoaaltoja, jotka heijastuvat takaisin lähistöllä olevista kohteista. Auto on tietoinen ympäristöstään joka suuntaan noin 60 metrin päähän.
Jää nähtäväksi, tarvitaanko tulevaisuudessa enää kuskia. Jotkut autovalmistajat uskovat, että itsenäisesti ajavia robottiautoja saataisiin markkinoille vuoteen 2020 mennessä.
Yksi seikka ansaitsee tulla vielä mainituksi. Teknologiayritys Google on ostanut jo kahdeksan maailman huippuluokan robottifirmaa. Viimeisin hankinta oli Boston Dynamics, joka kehittää robotteja armeijan käyttöön.
Ilta-Sanomat kommentoi kauppaa näin: ”Kun yritys, joka tietää kaiken kaikista, ostaa yrityksen, joka tekee planeetan parhaat sotilasvoimien käyttöön tarkoitetut robotit, niskakarvat nousevat pystyyn.”
Sopii toivoa, että myös Google aikoo vain korvata roboteilla yksitoikkoista työtä datakeskuksissaan.
KATJA LAMMINEN
Robotti
on sellainen, joka voidaan pienellä vaivalla ohjelmoida tekemään
jotain
toista
työtä. Esimerkiksi
jäätelö-
konetta
on vaikea
ohjelmoida
kahviautomaatiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
