Kuva: Petteri Kivimäki
Ylen rahoitusta leikataan ”suurella todennäköisyydellä” – hallintoneuvoston puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo vakuuttaa, että Yleisradio on riippumaton, koko kansan media
Wallinheimon mukaan Ylen on näytettävä jatkossa esimerkkiä tehokkaassa rahankäytössä.
Sinuhe Wallinheimo seuraa Yle Areenasta päivittäin ajankohtaisohjelmia, uutisia ja joskus urheilua. TV:stä hän pyrkii katsomaan puoli yhdeksän uutiset. Kahvipöydässä rapisee viikonloppuisin Keskisuomalainen. Viihdeohjelmia tulee katsottua kansainvälisistä suoratoistopalveluista. Kuva: Petteri Kivimäki”Jatkossa on mietittävä, mihin riittää rahaa ja mihin ei”, pohtii Yleisradion tuore hallintoneuvoston puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo pihakeinussaan Jyväskylässä. Läppäri on käsien ulottuvilla, sillä siitä hän lukee uutisia ja katselee ajankohtaisohjelmia Yle Areenasta.
Ylen hallintoneuvosto kokoontui kesäkuun lopussa ensimmäistä kertaa, eikä tulevista linjauksista ole vielä keskusteltu.
21-henkisessä neuvostossa on 15 uutta jäsentä. Edustajista 5 on kokoomuslaisia ja 5 perussuomalaisia.
Wallinheimo ei usko, että uudet naamat muuttavat kummemmin Ylen linjauksia: ”Isossa kuvassa ei varmaankaan aiheudu sen suurempaa draamaa.”
Perussuomalaisten leirissä Yleä on arvosteltu puolueelliseksi ja sisältöä vihervasemmistolaiseksi.
”Huoli on täysin turha”, vakuuttaa Wallinheimo, joka pitää Yleä riippumattomana mediana.
Wallinheimon mukaan asiaa ei vatvottu hallitusneuvotteluissa. Hänen mielestään perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen veti hyvin asiallisesti viestintää ja digitalisaatiota käsittelevää neuvotteluryhmää.
Julkisin varoin rahoitettavan median toimintaa ruoditaan erikseen perustettavassa parlamentaarisessa työryhmässä, jonka laatimien ratkaisuehdotusten toteuttamisen pitäisi alkaa vuoden 2025 alusta.
Ylen rahoitusta supistetaan Wallinheimon mukaan suurella todennäköisyydellä. Viimesyksyisessä varjobudjetissaan kokoomus ja perussuomalaiset väläyttelivät 120–140 miljoonan euron leikkauksia. Viime vuonna Yle sai rahaa 557 miljoonaa euroa.
Wallinheimon mukaan on selvää, että myös Ylen varoja on leikattava tilanteessa, jossa sopeutuksia on tehtävä koko maassa yhteensä 6 miljardin euron edestä.
”Ylen on näytettävä jatkossa esimerkkiä tehokkaassa rahankäytössä.”
Wallinheimon mukaan Ylen varojenkäytön pitää olla niin avointa kuin on mahdollista osakeyhtiölain puitteissa. Hallintoneuvostonkin pöytäkirjat ovat julkisia.
”Yhtenäisyys on ollut Suomen vahvuus vuosikymmenien ajan, mutta nyt tuntuu, että olemme yhteiskuntana jakautumassa kahtia.”
Yhteiskunnallisen keskustelun Wallinheimo kokee tällä hetkellä mustavalkoiseksi ja kärjekkääksi.
”Toimivaan demokratiaan kuuluu, että myös media valvoo itseään ja nostaa esille epäkohtia. Tietty itsekriittisyys kuuluisi kaikille meille”, Wallinheimo pohtii viitaten muun muassa maan hallituksen saamaan riepotteluun.
”Kun tilanne on tosi herkkä, niin ei pitäisi ainakaan itse ampua itseämme jalkaan. Yhtenäisyys on ollut Suomen vahvuus vuosikymmenien ajan, mutta nyt tuntuu, että olemme yhteiskuntana jakautumassa kahtia”, Wallinheimo miettii ja tuumaa, että kehityksestä hyötyy lähinnä itänaapuri.
”Jos rajanvetoa pitää vielä tarkentaa, niin sitten sitä tarkennetaan.”
Ylen aluetoimitusten elinvoimaisuuteen ja maaseutusisältöihin Wallinheimo ei ota kantaa. Hän vetoaa siihen, että puheenjohtajan pesti on vasta alkanut, eikä hän ole perehtynyt riittävästi julkisen median resursseihin ja sisältöön.
Entisenä ammattikiekkoilijana hän antaa tunnustusta Ylen urheilutuotannolle, joka on kasainvälisestikin arvostettua. Ulkomaisten viihdesarjojen hankkimiseen ja esimerkiksi hengellisiin sisältöihin hän ei osaa ottaa kantaa.
Wallinheimo kuitenkin painottaa, että kattauksen on oltava laaja ja tarjottava ”jokaiselle jotakin”, sillä Ylen lakisääteinen tehtävä on palvella koko kansaa.
Selvityksen mukaan laiminlyödyin käyttäjäryhmä ovat 20–40-vuotiaat miehet, jotka Ylen sisältö tavoittaa huonoiten.
Tiedossa on, että nuoret käyttävät esimerkiksi TikTok -sovellusta enemmän kuin lukevat lehtiä.
”Näin se valitettavasti on”, Wallinheimo huokaa.
Toki Ylekin näkyy somessa. Esimerkiksi terveyssisältöön keskittyvällä Akuutti-ohjelmalla on seitsenhenkinen toimitus.
Tekijämäärä yhdelle ohjelmalle kuulostaa äkkiseltään isolta, mutta Wallinheimo varoo ottamasta painotuksiin kantaa.
Sen hän tietää, että Ylen täytyy tasapainotella, ettei se kaappaa kaupalliselta medialta liikaa elantoa muun muassa tekstimuotoisissa verkkosisällöissään.
”Jos rajanvetoa pitää vielä tarkentaa, niin sitten sitä tarkennetaan.”
Leikkauksissa ja sisällön painotuksissa riittää Ylen sisällä pohdittavaa. Hallintoneuvoston tehtävä on vahtia, että supistukset tehdään aikanaan siten, että Yle säilyy jokaisen suomalaisen mediana.
3.8. kello 10.58 korjattu Akuutti-ohjelman toimituksen koko seitsemään henkilöön. Aiemmin toimituksen kooksi väitettiin virheellisesti 12 henkilöä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
