Maanomistajalle tulossa velvoite torjua vieraslajeja
Kiinteistönomistajille on tulossa velvoite hävittää tontiltaan haitallisia vieraslajeja.
Velvoite koskee maanomistajaa, jos vieraslajin esiintymästä on merkittävää haittaa ja hävittäminen on mahdollista kohtuullisin keinoin. Jos vieraslaji on istutettu tahallisesti, se pitää aina hävittää.
Velvoitteen laiminlyönnistä voi seurata sakkoja, mutta ensisijaisesti ihmiset halutaan saada vieraslajien kimppuun tietoisuutta parantamalla. Myös esimerkiksi taimitarhoille ja maa-aineksen myyjille tulee velvoite estää vieraslajien leviämistä tuotteiden mukana.
Vieraslajeilla tarkoitetaan ihmisen toiminnan seurauksena luonnollisen elinympäristönsä ulkopuolelle levinneitä lajeja.
Vieraslajilaki on tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Se täydentää EU:n vieraslajiasetusta, joka on ollut voimassa vuoden päivät.
Viime perjantaina EU-maat pääsivät sopuun haitallisten vieraslajien luettelosta. Listalla on 37 kasvi- ja eläinlajia, joista viittä esiintyy Suomessa.
Niiden kasvatus, myynti, ympäristöön päästäminen ja tuonti EU:n alueelle on kielletty.
Meillä esiintyy listan kasveista armenian- ja persianjättiputkea, keltamajavankaalia, täplärapua ja villasaksirapua.
Suomi sai EU-komissiolta poikkeusluvan jatkaa täpläravun pyyntiä. Sen levittäminen uusiin vesistöihin kuitenkin kielletään eikä sitä saa myydä elävinä muihin EU-maihin.
Minkki ja supikoira eivät ole EU:n listalla.
EU:n luettelon lisäksi Suomi laatii kansallisen listan haitallisista vieraslajeista, jonka ensimmäinen versio tulee voimaan vuoden vaihteessa. Listalle on tulossa esimerkiksi koirasusi.
”Koiran ja suden risteymillä on tälläkin hetkellä maahantuontikielto. Se pysyy myös uudessa asetuksessa”, lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Koirasuden pitoon lemmikkinä ei kuitenkaan vielä ole tulossa rajoituksia.
Listan lopullisesta sisällöstä tiedotetaan lähiaikoina.
Vieraslajilaki ei koske kasvintuhoojia, joiden vastustamista varten on omat lakinsa.
MTK:n mukaan vieraslajien torjunta on tarpeellista ja siihen on osoitettava riittävät resurssit.
Suomen luonnonsuojeluliitto olisi toivonut EU:n vieraslajiluettelosta kattavampaa.
”Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat suurimpia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. EU:ssa on kaikkiaan 10 000 vieraslajia”, erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo.
Veistola toivoo Suomen oman vieraslajilista olevan kattavampi ja sisältävän esimerkiksi minkin ja supikoiran.
Niklas Holmberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
