Tuleva liitos saa kunnat törsäämään
Tiedossa oleva kuntaliitos näyttää lisäävän kuntien törsäämistä oman kuntansa hyväksi. Asiaa tutkinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt muotoilee asian niin, että kuntaliitoksiin liittyy vapaamatkustamisen ongelma.
Ongelma johtuu siitä, että vaikka kuntaliitoksesta olisi jo sovittu, yksittäinen kunta voi vielä ennen sen toteutumista tehdä itsenäisiä päätöksiä ja lisätä esimerkiksi menojaan lainarahalla.
Menolisäyksen hyödyt jäävät oman kunnan asukkaille, mutta velan hoitomenot koituvat kaikkien liitokseen osallistuvien kuntien asukkaiden maksettaviksi.
Mitä pienempi kunta ja isompi liitos, sitä suurempi houkutus kunnalla on vapaamatkustaa. Näin siksi, että pienen kunnan osuus veloistakin on pieni, Vattin tutkijat sanovat.
Tutkijoiden johtopäätös onkin, että yksittäisen liitoskunnan kannattaa tehdä liitoksen ollessa tiedossa omia kuntalaisiaan hyödyttäviä investointeja tai lisätä menoja velkarahalla.
Vatt tutki koski vuoden 2009 alusta voimaan tulleita 99 kunnan 32 liitosta. Siinä havaittiin, että kuntien lainakanta kasvoi 280 miljoonalla eurolla ja rahavarat pienenivät 120 miljoonalla eurolla juuri vapaamatkustamisen vuoksi. Liitoskuntien lainakanta kasvoi viidenneksen vuodesta 2006.
Pieni kunta kasvatti velkaansa, pienensi rahavarojaan ja investoi muita enemmän. Tutkijoiden mukaan tulos ei selity muilla muutoksilla tai ylimääräisillä kertakustannuksilla.
Tutkimustulos on ristiriidassa sen kanssa, että kuntaliitoksia perustellaan kuntien tuottavuuden parantamisella ja menojen kasvun hillitsemisellä.
Vattin tutkijat suosittavat, että uusiin kuntaliitoksiin varauduttaisiin säätämällä rajoituksia kuntien rahankäytölle kuntauudistuksen aikana.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
