Opintie vie kohti suurempaa koulua
Elna Oksanen ja Jenny Nordlund olivat tiistaina koulutarvikeostoksilla. Elna aloittaa tänään 2. luokan Koskelan ala-asteella. Pieni, 90 oppilaan koulu saa sekä äidiltä että tyttäreltä kehuja viihtyisyydestään. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKoululaiset palaavat opinahjoon tällä viikolla suuressa osassa maata.
Uuden kouluvuoden aloittaa 539 000 peruskoululaista, joista ekaluokkalaisia on noin 61 000.
Peruskoulujen määrä on pudonnut rajusti. Viime vuosien aikana: kahdessa vuodessa ovensa on sulkenut noin 150 koulua. Etenkin pienet alle 50 oppilaan koulut ovat vähentyneet. Samalla peruskoulujen keskikoko on kasvanut.
Opetushallituksen erityisasiantuntija Markku Hartonen uskoo trendin jatkuvan. ”Oppilaitokset muodostavat suurempia yksiköitä - etenkin peruskoulupuolella.”
Myös lukioiden määrä on ollut laskussa, vaikkei keskikoko ole kasvanut kuten peruskouluissa . Moni lakkautusuhan alla ollut pienlukio pitää syksyn tullen ovet suljettuina, mutta osa jatkaa toimintaansa: esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa seurattu Punkaharjun lukio säästyi toistaiseksi leikkurilta.
Yhteishaun tulosten perusteella lukiossa on syksyllä vaaditut 35 oppilasta, joten Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti jatkaa lukion säilyttämistä koko lukuvuoden ajan. Asiasta tiedotti Itä-Savo.
Lukioiden määrän lasku selittyy myös lukiokoulutuksen suosion heikentymisellä. Tänä syksynä hakijoita oli pitkästä aikaa edellistä syksyä enemmän.
Lahden lyseon rehtori Tero Matkaniemi on toiminut aiemmin pienen Mäntysalon lukion rehtorina. Hänen mukaansa suuren lukion etuna on joustavuus. ”Sama kurssi pyörii ympäri vuoden, joten opiskelijalla ei ole ongelmia työjärjestyksen tekemisessä.”
Lahden lyseon lukio ja Salpausselän lukio yhdistyivät vuosi sitten suurlukioksi. Lyseoon suuntaa tänä syksynä jopa 850 opiskelijaa.
Matkaniemi on keskittämisen kannalla. ”Ylä-Savon kannalta mietin, että kyllä Iisalmen lyseoon pitäisi keskittää. Se olisi opiskelijankin etu. Jo kansantalouden kannalta tehokkuus on järkevää.”
Lahdessa ei kuitenkaan uudistettu raha edellä. ”Toiminnallisuutta haettiin, näin saamme hyödynnettyä tilaresurssit. Yhteishenki syntyy silti, on meillä edelleen lyseon tytöt ja pojat.”
Matkaniemen mukaan pieni Mäntyharjun lukio puolustaa edelleen paikkaansa: etäisyys Mikkelistä on mäntyharjulaisille liian pitkä.
”Maakuntien lukioissa on mietittävä, mitkä ovat järkeviä toimintaedellytyksiä”, Matkaniemi summaa. ”Esimerkiksi Helsingissä on paljon pieniä lukioita. Niiden tarpeellisuutta voi kyseenalaistaa.”
25 kilometrin päässä Lahdesta on 5 000 asukkaan Kärkölä. Kärkölän lukiossa lakitettiin viimeiset ylioppilaat viime keväänä.
Lukioon halajavien kärköläläisten koulumatka on tänä syksynä aiempaa pidempi.
Peruskoulunsa Kärkölässä käynyt, Oriharossa asuva Susanna Neuvonen joutui siirtymään Lahteen lukiota varten.
Hän olisi hakenut Kärkölän lukioon, jos se vain olisi ollut mahdollista.
”Lyseossa ryhmät ovat älyttömän isoja. Opiskelurauhakin vaihtelee, riippuen opettajasta”, Neuvonen kertoo.
”Opettajiin ei ehdi niin paljon tutustua, opetustyylikään ei oikein sovi minulle. Yläasteella asiat toimivat paremmin.”
Yhteishenkeä hän kehuu. ”Vaikka opiskelijoita on paljon, olen saanut kavereita ja tutustunut ihmisiin.”
Mielipide lakkautuspäätöksiin on selvä: ”Pienten koulujen lopettaminen on todella typerää”, Neuvonen linjaa.
Tuulikki Viilo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
