Kokeillaanko seuraavaksi osa-aikaopiskelua?

Voisiko Suomessa opiskella osa-aikaisesti?

Projektipäällikkö Satu Merenluoto Turun yliopistosta herätteli ajatusta Suomen ylioppilaskuntien liiton työelämäseminaarissa Helsingissä maanantaina.

Merenluoto ihmetteli, miksi työuran nähdään alkavan vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen, vaikka työskentely venyttää opiskelijoiden valmistumisaikaa.

Hän muistutti myös, että vaihtoehtoista työvoimaa opiskelijoille on vaikea saada.

Nyt opiskelijatyöllisiä on 320 000, eli noin kymmenesosa koko työvoimasta.

Opiskelijoiden työssäkäynti yleistyi Suomessa 90-luvun laman jälkeen, ja on lisääntynyt 2000-luvulla, kertoi kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta.

Osa on marketin kassalla, mutta jopa 65 prosenttia korkeakouluopiskelijoista oli vuonna 2006 johto- tai asiantuntijatehtävissä.

Työkokemus on kovaa valuuttaa oppilaitoksesta valmistumisen jälkeen.

Merenluoto muistutti, että nopea valmistuja on eri asia kuin nuori ensivalmistuja. Myös keinot vaikuttaa näihin kahteen ryhmään ovat erilaiset.

Nopea valmistuja tekee monesti jo toista tutkintoaan ja on sosiaalistunut opiskelumaailmaan. Hän osaa mitoittaa opintonsa.

Nuoren valmistujan profiiliin kuuluvat hyvin koulutetut, tienaavat ja kannustavat vanhemmat.

”Työssäkäynti opiskeluaikana voi olla käänteentekevää tulevaisuuden työuran kannalta”, sanoi Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli .

Hänen mukaansa työuraa pidennettäessä on vaarallista puuttua vain yhteen tekijään, esimerkiksi opiskelijoiden läpivirtausaikaan.

Myöskään Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jarno Lappalainen ei opintoajan rajaamista kehunut.

”Joka toinen vuosi tulee poliitikoilta joku uusi vippaskonsti nopeuttamaan opiskeluja, vaikka suuri ongelma on, että porukkaa putoaa pois kyydistä.”