Koneyrittäjät vastustavat kiristyksiä työkoneiden polttoaineveroon: "Kyse ei ole yritystuesta"
Jo entisestään huonokuntoisen tiestön hoito voisi heikentyä entisestään, jos maarakennuskoneiden polttoaine kallistuu, yhdistys varoittaa.
Koneiden käyttö kallistuisi tuntuvasti, jos polttoaineverotusta kiristettäisiin, Koneyrittäjät ry pelkää. Kuva: Visa VilkunaTyökoneiden polttoaineverotusta ei pidä kiristää, korostaa Koneyrittäjät ry kannanotossaan.
Nykyisellään maarakennuskoneiden, metsäkoneiden ja turvetuotantoalueiden koneissa voidaan käyttää kevyttä polttoöljyä, jota verotetaan kevyemmin kuin liikennepolttoaineita.
"Työkonepolttonesteen alemmalle verokannalle on kestävät perusteet eikä niitä pidä horjuttaa", painottaa Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.
Peltolan mukaan kyse ei ole yritystuesta.
"Lähtökohtaisesti en voi mitenkään käsittää tällaista tulokulmaa, koska verotukselle ei löytyne kattoa ja lisäksi työkonepolttonesteen verotus on jo entuudestaan meillä kireämpää kuin olisi välttämätöntä."
Alempi verotus on Peltolan mukaan yhteiskunnallisesti perusteltua etenkin Suomessa: meillä kylmyys sekä jää- ja lumiolosuhteet kasvattavat työkoneiden polttoainekulutusta.
Koneyrittäjien mukaan maarakennus-, puunkorjuu- ja turvealan koneurakoinnissa kuluu vuosittain runsaat 200 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä.
Jos polttoaineveroa kiristettäisiin samalle tasolle kuin dieselin vero, yrittäjille kertyisi noin 75 miljoonan euron lisälasku.
Tämä kostautuisi myös yhteiskunnalle: valtaosa maarakentamisesta on julkisin varoin toteutettavaa infrastruktuurirakentamista, esimerkiksi teiden kunnossapitoa. Siksi lisäkustannukset kohdentuisivat yhdistyksen mukaan julkisten varojen käyttöön.
"Teiden ja väylien rakentaminen ja kunnossapito kallistuisi tilanteessa, jossa määrärahat eivät nykyiselläänkään riitä riittävän palvelutason ylläpitoon", Peltola toteaa.
Koneyrittäjät muistuttavat, että työkoneiden polttoaineveroa on korotettu viime vuosina useaan otteeseen. Viime vuoden alussa ja tämän vuoden alussa sitä korotettiin yhteensä 14 prosenttia.
Uudet korotuksen heikentäisivät yhdistyksen mukaan myös metsätalouden kannattavuutta ja kotimaisen bioenergian kilpailukykyä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
