Jyväskylä rajoittaarakentamista maaseudulle
Kari Lahtinen saisi laajentaa Jyväskylän Korpilahdella rantamökkiään, mutta ei rakentaa sen viereen asuinrakennusta. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoJYVÄSKYLÄ
Jyväskylän kaupungin vireillä oleva yleiskaava estää rakentamisen maaseudulle. Näin asian kokee ainakin Korpilahdella asuva Kari Lahtinen.
Lahtisella on saunamökki lammen rannalla Sarvenperällä, joka on entistä Korpilahden kuntaa, nykyistä Jyväskylän kaupunkia. Saunamökki on rakennettu Lahtisen kotitilan maista lohkaistulle tontille.
Eläkepäivikseen Lahtinen suunnittelee rakentavansa myös ympärivuotisen asuinrakennuksen, ”mummonmökin”. Korpilahden aluearkkitehti suhtautui asiaan nihkeästi.
Ensimmäinen perustelu oli, että kouluun on liian pitkä matka.
Jo 50 vuotta täyttänyt Lahtinen ei aio enää kouluun mennä, eikä hänellä ole kouluikäisiä lapsiakaan.
Saunamökkiä Lahtinen saisi laajentaa.
Korpilahden kunta liitettiin osaksi Jyväskylän kaupunkia vuonna 2009.
Lahtisen saunamökki on Sarvenperän ja Saukkolan kylien rajamailla.
Kylien talot ovat melko hajallaan, mikä johtuu Lahtisen mukaan siitä, että talot ovat entisiä kruununtorppia.
Olemassa olevista kylärakenteista irralleen sijoittuvan pelkän asuinrakentamisen katsotaan vaikeuttavan yleiskaavan tavoitteen toteuttamista, Jyväskylän kaavaehdotukseen on kirjattu.
Maaseutuelinkeinojen alueella sallittaisiin rakentaminen maa- ja metsätaloudelle sekä näihin verrattavalle elinkeinotoiminnalle sekä edellä mainittuja elinkeinoja tukevalle asumiselle.
”Riittääkö, että kävynkerääjä asuu lähellä metsää”, Siemen Forelia Oy:n markkinointijohtaja Lahtinen kysyy.
Maaseutumaisen nauha-alueen kaavaehdotus vaatii osayleiskaavan tai vähintään yleiskaavan vaatimukset täyttävän kyläselvityksen. Näille alueille saisi rakentaa, jos liittää kiinteistön keskitettyyn vesihuoltoverkkoon.
Kyläalueelle on laadittava osayleiskaava tai asemakaava. Uudisrakennus pitää liittää vesi- ja viemäriverkkoon.
Kylähelmeksi kaavaehdotus määrittää ympäristöään tiiviimmän maaseudun asutuskeskittymän, jossa arvioidaan säilyvän ja kehittyvän julkisia, yksityisiä sekä yhteisöllisiä palveluita.
Kaavaehdotukseen kansalaiset saivat lausua mielipiteensä 17. helmikuuta mennessä. Noin sata yksityistä, yritystä ja yhteisöä antoi palautetta.
Jyväskylän kaupungin maankäytön strategisen suunnitteluosaston suunnitteluinsinöörin Arto Sipisen mukaan maaseuturakentamista koski noin 40 palautetta. Valtaosa oli sitä mieltä, ettei maaseudulle rakentamista pitäisi ohjailla niin tiukasti kuin kaavaluonnos esittää.
Viranhaltijat tutkivat palautteet ja lähettävät niihin vastineet. Kesän kynnyksellä kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville ja pyydetään taas palautetta.
Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi yleiskaava menee Sipisen arvion mukaan aikaisintaan syksyllä.
Jyväskylän yli 134 000 asukkaasta maaseudulla asui vuoden 2012 toukokuussa noin 6,5 prosenttia, vähän yli 2 000 henkilöä. Kaupungin 1 175 neliökilometrin maapinta-alasta maaseutuelinkeinojen ala on yli puolet, 709 neliökilometriä.
Jyväskylän maaseutuelinkeinojen alueella on 905 asuttua rakennusta, vailla vakinaista asukasta 417 rakennusta.
Lahtisen mielestä kaava joutaisi kokonaan uuteen valmisteluun, ainakin maaseudun maankäytön ohjauksen osio.
”Jos kaava menee läpi ehdotetussa muodossa, moni jyväskyläläinen muuttaa johonkin naapurikuntaan”, Lahtinen arvelee.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
