Valkohäntäpeurojasaaliiksi yli 20 000
Valkohäntäpeurakanta on painottunut Suomen lounaisosiin. Päättyneen kauden saaliista 88 prosenttia saatiin Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Uudeltamaalta ja Etelä-Hämeestä.
Paikallisia esiintymiä ja vaeltavia valkohäntäpeuroja tavataan Pohjois-Savoa myöten.
Valkohäntäpeura on tuontilaji, jonka ensimmäiset yksilöt tuotiin 1930-luvulla laivalla Suomeen Pohjois-Amerikasta. Muutamasta tuontipeurasta on kasvanut kanta, joka on nykyisin hirven jälkeen toiseksi merkittävin riistaeläimemme.
Vahvan kannan alueella valkohäntäpeurat aiheuttavat paljon liikenneonnettomuuksia. Peura-alueen metsästäjät arvioivat kannan vahvistuneen aiemmasta, Suomen riistakeskus kertoo.
Valkohäntäpeurasaaliissa vasoja oli 57 prosenttia, aikuissaaliissa uroksia 60 prosenttia.
Pienimmän hirvieläimemme metsäkauriin saalismääräksi ilmoitettiin 3 433. Vähennystä edellisvuoteen on seitsemän prosenttia.
Metsäkauris ei tarvitse pyyntilupaa, mutta sen kaatamisesta on ilmoitettava seitsemän vuorokauden kuluessa Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon.
Vahvimmat metsäkauriskannat ovat Suomen länsi- ja lounaisosissa. Saaliiksi näitä eläimiä saatiin kuitenkin kaikilta Suomen riistakeskuksen toimialueilta, Lappi mukaanlukien.
Kuusipeuroille oli myönnetty 161 pyyntilupaa. Kaatomäärä oli vain 59.
Laji on hidas lisääntymään ja sitä tavataan lähinnä vain Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Paikalliset kannat ovat kärsineet ilveksen saalistuksesta.
Kuusipeurasaalis on vähentynyt monena vuotena. Edelliskauteen verrattuna vähennystä oli nyt noin viidennes.
Metsäpeurojen pyynti on luvallista vain Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla, näissäkin maakunnissa vain merkittävien peltovahinkojen estämiseksi. Viime kaudella metsäpeuroja ammuttiin 11.
Peurojen ja metsäkauriin pyynti alkoi syyskuun viimeisenä lauantaina ja päättyi tammikuun lopussa. Metsäkaurisurosta saa metsästää vielä kuukauden ajan touko-kesäkuussa.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
