Järvet osassa maata ennätyskorkealla
Poikkeuksellisen runsaat sateet ovat nostaneet suurten järvien pinnat harvinaisen korkealle Järvi-Suomen alueella sekä Oulujoen vesistössä. Monin paikoin on sivuttu ajankohdan ennätyksiä, kertoo Suomen ympäristökeskus kuukausikatsauksessaan.
Erityisen korkealla ovat suuret säännöstelemättömät järvet kuten Pielinen, Konnevesi, Keitele ja Saimaa. Myös säännöstellyt Päijänne ja Oulujärvi ovat suuresta juoksutuksesta huolimatta ajankohtaan nähden erittäin korkealla.
Saimaan vedenpinta on yli puoli metriä ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Heinäkuun alussa aloitettua lisäjuoksutusta kasvatettiin kuluvan viikon alussa vedenkorkeuden nousun hidastamiseksi. Saimaan pinta on 30 vuoden aikana ollut yhtä korkealla vain kahdesti, kesällä 1983 ja talvella 2009.
”Lisäjuoksutuksista huolimatta Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan nousevan elokuun aikana sateista riippuen 5–15 senttiä”, kertoo vanhempi tutkija Ari Koistinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Myös vesistöjen keskivirtaamat olivat heinäkuussa lähes koko maassa keskimääräistä suurempia. Ainoastaan etelärannikon pienissä joissa virtaamat olivat tavallista pienempiä tai sen tuntumassa. Pohjois-Lapissa virtaamat olivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä.
Pohjavesitilanne poikkeaa suuressa osassa maata tavanomaisesta, sillä pinnat ovat yleisesti 20–30 senttiä keskiarvoa korkeammalla.
Maan keski- ja itäosissa sekä Etelä-Lapissa pinnankorkeudet ovat paikoitellen 30–50 senttiä yli keskimääräisen.
Hyvä pohjavesitilanne johtuu sateisesta kesästä ja edeltävästä lumisesta talvesta sekä sateisesta syksystä.
Pohjaveden pintojen ollessa korkealla on uhkana pintavesien pääsy kaivoihin rankkasateiden tai tulvien yhteydessä.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
