Ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa
Suomen ja Ruotsin tulevaisuudennäkymissä on huima ero. Ruotsi on varautunut väestön heikkenevään huoltosuhteeseen työttömyys- ja eläketurvan heikennyksillä, kertoo Vatt:n tuleva ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Konjunkturinstitutenin tutkija Juhana Vartiainen, nimitetty VATTin ylijohtajaksi huhtikuussa 2012 Kuva: eija poutanen”Tähän mennessä näyttää aika jähmeältä”, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tuleva ylijohtaja Juhana Vartiainen katsoo.
”Ruotsissa on 2000-luvulla pantu iso vaihde päälle. Suomessa ei ole reagoitu ajoissa.”
Naapurimaassa työnteko on tehty suorastaan pakolliseksi vaihtoehdoksi.
Palkka on poistettu ensimmäiseltä sairauspäivältä.
Ansiotuloveroa on alennettu pienituloisimmilta ja verovapaan tulon ylärajaa on nostettu. Kun samalla on supistettu työttömyyskorvausten tasoa ja maksuaikaa ja tiukennettu työn vastaanottamisvelvoitetta, työssäkäynti on alkanut houkutella pois toimettomuudesta.
Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettu, mikä näkyy katukuvassakin. Tosin moni ulkomaalaistaustainen on jo syntynytkin Ruotsissa.
Ruotsissa jäädään eläkkeelle Suomea myöhemmin. Ruotsissa 70 prosenttia 55-vuotiasta käy työssä, Suomessa 56 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
