Raakapuuterminaalienrakentamiseen 40 miljoonaa euroa

Venäjältä tuotavan puun terminaali Imatralla. Kiireellisimmin uusi terminaali tarvittaisiin Kemijärvelle. Seppo Samuli Kuva: Viestilehtien arkisto

Liikennepoliittinen selonteko esittää 40 miljoonan määrärahaa raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen rakentamiseen.

Kiireellisimmät kohteet ovat Kemijärven terminaalin rakentaminen ja Kontiomäen terminaalin laajentaminen sekä Kiteen terminaalin junaraiteen jatkaminen. Kaikkiaan tarvitaan viisi uutta terminaalia.

Lisäksi selonteko ehdottaa pieniä investointeja kahteenkymmeneen nykyiseen kuormauspaikkaan.

Metsäteollisuus ry on ehdotukseen tyytyväinen.

”Raakapuuterminaalien verkosto ja sen rahoittaminen on yksi meidän keskeisistä tavoitteista. Se on oikea päätös, joka tehostaa puun kuljetusta”, Metsäteollisuuden logistiikkapäällikkö Outi Nietola sanoo.

Vuoteen 2015 mennessä rahaa tarvitaan nyt ehdotetut 40 miljoonaa euroa. Toinen vaihe kaipaa 26 miljoonaa euroa lisää ja sen pitäisi valmistua vuoteen 2018 mennessä.

Verkostoa ei laajenneta, vaan supistetaan. Tavoitteena on lisätä kuljetusten toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta.

”Tällä hetkellä Suomessa on reilut sata terminaalia tai kuormauspaikkaa. Tavoitteena on 14 suuremman ja 32 kuormauspaikan verkosto”, Nietola sanoo.

Hanke on osa bioenergian ja raakapuukuljetusten kehittämistä. Lisäksi parannetaan kuljetusreittien teitä, kelirikosta kärsineitä teitä ja korjataan heikkoja siltoja. Kokonaiskustannukset ovat noin 120 miljoonaa euroa.

Terminaaleihin kootaan puuta, joka lastataan juniin. Raakapuu on suurin raiteilla kulkeva tavararyhmä. Kaikkiaan noin kymmenen miljoonaa tonnia puuta kuljetetaan vuodessa junalla.

Liikennepoliittinen selonteko on hallituksen strateginen paperi, jonka perusteella käynnistetään kehityshankkeita ja arvioidaan rakennustarpeita sekä rahoitusta. Siinä on linjattu liikenteen kehittämistä yli vaalikauden.

Hallitus myöntää, ettei nykyisen tieverkon ylläpitoon riitä rahaa. Siksi pääpaino on pääväylissä ja alempi tieverkko saa rapautua. Tällä hallituskaudella suuret hankkeet ovat moottoriteitä ja valtateiden korjaustöitä sekä junaratojen kunnostuksia.

Selonteossa ei oteta kantaa laajentuvan kaivosteollisuuden kuljetustarpeisiin. Sitä varten on oma työryhmä, jonka työ valmistuu tämän vuoden lopulla. Vuonna 2013 voi odottaa päätöksiä.

Selvityksen tähtäin on jopa 50 vuoden päässä.

Suurimmiksi haasteiksi on kirjattu Itä-Suomen kaivosten ja Pohjanlahden väliset yhteydet sekä kaivos-, metallinjalostus- ja kemianteollisuuden kuljetusyhteydet Aasian markkinoille.

Joukkoliikenteen tukemisen määrärahat ovat nousseet 0,7 prosenttia kolmen vuoden aikana. Samana aikana linja-autoliikenteen kustannukset ovat nousseet 15 prosenttia. Siksi vuoroja on ostettu aiempaa vähemmän.

Joukkoliikenteen kehittämisen pääpaino on kaupungeissa. Maaseudulla tavoitteena on yhdistää koulu-, palvelu- ja julkista liikennettä.

Budjetissa liikenteelle on myönnetty varoja yhteensä 1 936 miljoonaa euroa. Liikenteen verotuotto on 4 735 miljoonaa euroa.

Selontekoa käsitellään eduskunnassa tänään.

AIMO VAINIO

Avaa artikkelin PDF