”Maatalous 16 000 tilan varassa”
Jotta Suomen maidontuotanto ei vähenisi, tilojen keskikoon pitäisi kaksinkertaistuma kuudessa vuodessa. Ahvenanmaalainen Fellmanin perhe teki osuutensa: pihatto valmistui talvella. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSEINÄJOKI (MT)
Maataloustuotannosta noin 90 prosenttia tulee 15 000–16 000 tilalta. Suomen maatalous on näiden kehittyvien maatilojen varassa, Hankkijan toimitusjohtaja Ensio Hytönen arvioi.
Maatilojen kokonaismäärä on nyt vajaa 60 000. Maatalouden selkärankaan niistä kuuluu siten joka neljäs.
Maatilojen kehittymisen, käytännössä suurenemisen ja vähenemisen, tarve toistui liki kaikissa Eloistunnon asiantuntijoiden puheissa keskiviikkona Seinäjoella.
Esimerkiksi maitotilalla on lypsylehmiä Suomessa keskimäärin 27, kun luku on Tanskassa 160, Ruotsissa 80 ja Virossa 100, Valion kehityspäällikkö Jaana Kiljunen vertasi.
”Lähdemme takamatkalta. Rakennekehityksellä on kiire.”
Kiirettä lisää maitotilojen luontainen väheneminen. Viime vuonna vähennys oli 6,4 prosenttia. Jotta maito ei vähenisi, ennusteet kehityksestä vaativat keskikoon kaksinkertaistumista kuudessa vuodessa, Kiljunen laski.
Jos Kiljunen itse olisi aloittamassa maidontuotantoa, hän rakennuttaisi 140 lypsylehmän navetan, jonka hoitamiseen tarvitsisi myös palkattua työvoimaa.
Samalla Kiljunen korosti, ettei tilakohtaiselle karjakoolle voi asettaa yksiselitteistä tavoitetta. ”Meillä on sekä isoja että pieniä hyvin pärjääviä tiloja.”
Hytösen mukaan kaikessa yrittämisessä on tärkeää valita itselle sopivin sarja. Vaihtoehtoina ovat kustannustehokkuus, joka vaatii kokoa, tai erikoistuminen.
”Keskikoko on hankala: silloin on ison kustannukset muttei pienen näppäryyttä.”
Tuhatlukuihin yltäviä karjoja Kiljunen ei Suomeen odota. Ylipäätään tilojen kokoa rajoittaa, ettei Suomen oloissa ole mahdollista hankkia määrättömästi peltoa riittävän isoin ja lähellä olevin lohkoin.
Ei varsinkaan nykyisillä pellon hinnoilla ja vuokrilla, nurmolainen viljelijä ja sikayrittäjä Olli Autio jatkoi. Pellon hintaan ja rakenteen hitaaseen kehitykseen yksi syy Aution mielestä on osa-aikaisen viljanviljelyn yleisyys: peltoa ei tule tarjolle vuokralle.
Tanskassa pelto on halvempaa. Sikäläiset sikayrittäjät pääsevät siinä pienemmin pääomakustannuksin, Autio totesi.
Tilojen kehittäminen asettaa suuria haasteita liikkeenjohdolle, MTT:n professori Jyrki Niemi muistutti.
”Ei riitä, että osaa tuotannon. Täytyy olla myös liikkeenjohtotaitoja.”
Toinen välttämätön asia on rahoitus. OP-Pohjolan liiketoimintajohtaja Tony Vepsäläinen peräsi valtiota hoitamaan siinä oman osansa. Viljelijäkyselyiden mukaan ilman investointitukea olisi toteutunut vain joka kolmas maatalouden investointi ja alle puolet sukupolvenvaihdoksista.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
