Sata vuotta tonttujen taikaa
VÄÄKSY (MT)
Hauskoja ja söpöjä. Hölmöjä ja ihan kamalia.
Harva puutarhaelementti jakaa mielipiteitä yhtä vahvasti kuin puutarhatontut.
Rakastetut ja vihatut tontut saapuivat Suomeen verrattain myöhään, sillä Keski-Euroopassa niiden suosio syttyi jo sata vuotta aiemmin.
Alun perin puutarhatonttujen perinne on Saksasta. Siellä 1700-luvulla aateliset ryhtyivät koristamaan puutarhojaan pienten ihmishahmojen veistoksilla.
Pian mini-ihmisten kuvat levisivät myös tavallisen kansan keskuuteen. Samalla niihin sekoittui tonttuperinnettä ja kaivostyöläisten hahmoja.
Perinteisillä puutarhatontuilla on erilaisia luonteita. Tontut voivat olla ahkeria tai laiskoja, kulturelleja tai kuljeskelevia.
Puutarhatontut alkoivat arkipäiväistyä 1800-luvun lopulla, kun niitä ryhdyttiin valmistamaan tehtaissa.
Kansallismuseon yli-intendentti Jouni Kuurne on tutkinut puutarhatonttujen historiaa.
“Tonttujen sarjatuotanto alkoi 1870-luvulla Saksassa ja läntisessä Itävallassa. Alueella valmistetaan edelleen puutarhatonttuja perinteisillä menetelmillä”, hän kertoo.
Suomen ensimmäiset puutarhatontut löytyvät todennäköisesti Urajärven kartanolta Vääksystä.
”Historiankirjoihin ei ole jäänyt juurikaan mainintoja muista suomalaisista puutarhatontuista. Mannerheimilla taisi olla muutamia, mutta siihen se jääkin”, toteaa kartanomuseon vastaava opas Petri Lehtonen.
Urajärven kartanon viimeiset asukkaat olivat sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman. He testamenttasivat kartanon Muinaismuistoyhdistykselle, joka ryhtyi pitämään kartanossa museota.
”Lilly ja Hugo olivat hyvin edistyksellisiä ihmisiä. He matkustelivat paljon ja keräsivät kartanoonsa vaikutteita matkoilta”, Lehtonen kertoo.
Von Heidemanien tontut saapuivat Urajärvelle vuosina 1912 ja 1914.
“Kotona von Heidemanit halusivat elää uudelleen matkojensa tunnelmia. Tontut olivat osa heidän kartanonsa satumaailmaa.”
Maailmalla tontut herättävät vähintään yhtä paljon tunteita kuin Suomessa.
Ranskalaiset ovat perustaneet humoristisen puutarhatonttujen vapautusrintaman. Sen tarkoitus on pelastaa puutarhoihin teljetyt tontut ja vapauttaa ne metsään.
Suomessakin vapautusrintama on ollut vauhdissa. Vuonna 2009 kauhajokelaisesta autiotalosta löytyi 71 varastettua puutarhatonttua.
Jouni Kuurneen mukaan vain Urajärveltä on löydetty todisteita 1900-luvun alun puutarhatontuista.
“Tontut yleistyivät suomalaisissa puutarhoissa vasta kun matkustaminen lisääntyi”, Kuurne toteaa.
Urajärven kartanon puutarhatontut ovat matkamuistoja Itävalta-Unkarista. Von Heidemanit viettivät pitkiä aikoja Karlsbadissa, nykyisen Tšekin alueella.
Niihin painettujen leimojen mukaan von Heidemanien tontut ovat peräisin tunnettujen ja perinteisten tonttutehtailijoiden Philipp Griebelin ja Johann Marecshin keramiikkapajoista.
Museon alkuperäiset tontut ovat haurasta keramiikkaa. Ne sietävät sään vaihteluja huonosti.
Urajärven kartanolla aidot keramiikkatontut eivät ole enää viime vuosina päässeet ulos.
”Kyläläiset ja vierailijat kaipasivat tonttuja. Monet museokävijät ovat käyneet kartanolla viimeksi lapsena ja tulevat vuosikymmenten jälkeen katsomaan uudelleen puutarhatonttuja”, restauroija Juha Toivio sanoo.
”Tonttuja pidettiin ulkona niin kauan, kun ne sitä kestivät.”
Museovirasto päätti kustantaa tonttujen restauroinnin ja kopioiden tuottamisen. Kyläläiset tukivat tonttujen paluuta sadoilla euroilla.
Toivio vastasi alkuperäisten tonttujen restauroinnista ja uusien kopioiden valmistamisesta.
Ennen restaurointia tontuista oli irronnut osia. Toivio liimasi irronneet kädet ja tonttulakit paikoilleen ja maalasi tontut. Nyt alkuperäiset tontut esittäytyvät museon sisätiloissa.
Uudet tonttukopiot tulostettiin 3D-tulostimella. Alun perin tulostimet on kehitetty teollisuuden käyttöön. Niillä voi kätevästi luoda muun muassa varaosia laitteisiin.
”Eräs saksalainen taiteilija kokeili 3D-tulostusta taiteessaan. Ajattelin, että se voisi toimia myös tonttujen kanssa”, projektista vastannut Toivio sanoo.
Tulostuksessa kvartsihiekkaa lujitettiin muovilla. Lopuksi Toivio maalasi tonttumallit muistuttamaan alkuperäisiä.
Kesän alussa kopiotontut vietiin takaisin paikoilleen Tonttulaan pihapuiden katveeseen.
“Palaute on ollut ilahtunutta. Ihmiset ovat todella kaivanneet näitä tonttuja”, Toivio sanoo.
Nykyisin puutarhatontut ovat useimmiten muovista tai savesta tehtyä massatuotantoa. Ne eivät aina noudata vanhoja perinteitä ahkerista, laiskoista tai sivistyneistä tontuista.
“Saksassa syntyi 1900-luvun lopulla uusi ‘sokkitonttujen’ trendi”, Jouni Kuurne kertoo.
Sokkitontut saattavat esimerkiksi pyllistää tai niillä saattaa olla aseita. Joukkoon mahtuu myös rokkari- ja zombi-tonttuja.
“Niiden tarkoitus on herättää huomiota”, Kuurne toteaa.
LIINA NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
