Kuntakentän sekasotku paisuttaa konsultti-bisnestä
Kuva: Viestilehtien arkistoKunnan Taitoa, Kuntapro, Kuntamaisema, KPMG. Suomen Hankintajuristit, FCG, HR-Pro Consultatione, BDO Audiator. Abilita, Aditro, CGI, Unit4 agresso.
Johtava konsultti, konsultointipäällikkö, senior advisor, johdon työnohjaaja. Analyytikko, asiakkuusjohtaja, kehitysjohtaja, palvelujohtaja. Sovelluskonsultti, toimialajohtaja.
Lainanhallinta ja simulointi. Kustannusten ja riskien optimointi. Tehokas talousarvio, toteuman seuranta, oikeat toimenpiteet.
Huhhuh!
Eivätkö kunnat enää osaa hoitaa hommiaan vai ovatko liukkaat liikemiehet haistaneet hyvän bisnesraon pykäläviidakon ja surkastuneen kukkaron kanssa kamppailevista kunnista?
”Tämä vallitseva sekaannuksen ja hämmennyksen tila on sellainen, etteivät konsulteilta ainakaan työt lopu. Konsulteille on nyt kysyntää”, sanoo pälkäneläinen konsultti Eero Laesterä.
Konsulttien kiireitä aiheuttavat niin talouden ahdinko, hallituksen erilaiset selvitysvaatimukset kuin kuntien vikurointi niitä vastaan.
”Joku yrittää jotakin ja joku toinen sanoo, ettei se käy. Kyllä konsultit kulkevat.”
Laesterän kokemuksen mukaan kunta kutsuu konsultin, kun tilanne on niin lukossa, ettei siitä selvitä itse ulos. Tyypillinen tilanne on, kun pitäisi tehdä säästöjä muttei uskalleta esimerkiksi lakkauttaa kyläkouluja.
”Kun asiaperusteet muuttuvat tunneperusteiksi ja sitten henkilöperusteiksi, ne eivät helposti laukea enää omin voimin. Monesti tuntuu, että toimin ukkosenjohdattimena siellä edessä. Mutta siitähän minulle maksetaan.”
Vantaata, Kouvolaa ja kymmeniä muita kuntia tasapainottaneeseen Laesterään otetaan yhteyttä silloin, kun kunta haluaa saada taloutensa tasapainoon.
Kuntaliiton kehityspäällikkö Markus Pauni muistuttaa, että suomalaisten kuntien tehtävät ovat ehkä laajimmat maailmassa.
”Kuntien toimintaympäristö on pyörteinen ja asiat ovat mutkistuneet. Esimerkiksi palveluja järjestetään monituottajamalleilla ja viranhaltijoiden pitää hallita verkostot. Sopivissa kohdin ulkopuolisista palveluista voi olla apua.”
Selvä kehittämisen paikka ovat kilpailutukset, joita kunnat eivät vielä hallitse. Virheitä puidaan markkinaoikeudessa, jonne on pelkästään tänä vuonna kertynyt toistasataa riitaa.
Toinen tyypillinen konsultointikohde ovat rakennushankkeet.
Oma lukunsa ovat tehtävien ulkoistukset, joihin päädytään usein henkilöstön eläköityessä tai vaihtuessa tai kun haetaan tehokkuutta ja haavoittuvuuden vähentämistä.
Pieni kunta ei välttämättä aina edes säästä, mutta työ tulee tehtyä oikein.
Isojen kuntien voi olla kannattavaa pitää jopa konsultteja omilla palkkalistoilla.
Pauni ei pidä kaikkia konsultteja ovelina kettuina. Kunnat voivat saada näiltä apua esimerkiksi muutosprosesseihin, kustannusten hallintaan ja vertailutiedon saamiseen.
Yksi suurimmista konsulttiyrityksistä on Kuntaliiton tytäryhtiö FCG. Pauni on itsekin FCG:n entinen konsultti ja auttanut kuntia muun muassa strategioiden tekemisessä. Hänestä konsultin rooli on muutosprosessin mahdollistaja.
”En käyttäisi kuntatilaajana konsulttia strategian määrittelyyn, vaan prosessin tukena ja työpajojen vetäjänä. Kunnan omaa pohdintaa ei voi tilata ulkoa, vaan luottamushenkilöt ja johto tekevät linjaukset.”
Laesterän mukaan tämä kaikki on hallittavissa ilman konsulttejakin, ”mutta on se äärettömän monimutkainen maailma”.
Hänen mukaansa etenkin luottamushenkilöt ovat vaikeassa paikassa tehdessään lopullisia valintoja.
”Arki on sellainen, että mitä hyvänsä teet, koko ajan tulee turpiin. Korvaus luottamushenkilöille tästä on nimellinen, mutta sitäkin osataan kadehtia”, sanoo Pälkäneen kunnallispolitiikassa mukana oleva Laesterä.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
