vierasyliö Talvisodan kansallinen muistomerkkinousemassa Helsingin Kasarmintorille

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 2012 toimikunnan pystyttämään Talvisodan kansallista muistomerkkiä. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Talvisotayhdistys ry teki aikanaan aloitteen toimikunnan perustamisesta.

Toimikunnassa ovat edustettuna Talvisotayhdistys ry, valtioneuvoston kanslia, puolustusministeriö, Helsingin kaupunki, Suomen rahapaja ja veteraanijärjestöt. Presidentti Martti Ahtisaari toimii muistomerkkihankkeen suojelijana.

Helsingin kaupunki varasi Kasarmitorin muistomerkin sijainniksi vajaa vuosi sitten. Toimikunta järjesti avoimen ideakilpailun muistomerkistä viime keväänä.

Ehdotuksia tuli 248. Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti kuusi ehdotusta jatkokehittelyä varten.

Nämä taiteilijat tekevät parhaillaan yksityiskohtaisia suunnitelmia, joiden paremmuusjärjestyksen palkintolautakunta arvioi 11. joulukuuta mennessä. Toimikunta kokoontuu sitten heti päättämään mikä kuudesta ehdotuksesta valitaan toteutettavaksi. Tällöin arvioidaan myös ehdotuksen vaatima perustustyö ja jatkuvan huollon toimivuus.

Muistomerkin kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa. Summa on sovittu jakautuvan tasan valtiolle, Helsingille ja Talvisotayhdistykselle.

Valtio on maksanut toistaiseksi 100 000 euroa, jolla saatiin kilpailu pääosin toimeenpantua. Helsingin kaupungilta toimikunta odottaa vastaavan erän maksua viimeistään joulukuun alussa. Silloin toimikunta saisi toisen vaiheen kilpailukustannukset maksettua.

Jos valtion puuttuva rahoituserä saataisiin lisäbudjetissa, niin kaupunki maksaisi myös puuttuvan eränsä.

Talvisotayhdistys on suunnitellut laajaa yrityksiin, säätiöihin, muihin yhteisöihin ja kansalaisiin kohdistuvaa varainkeruuta aloitettavaksi marraskuun lopulla.

Talvisotamitali, Talvisotapostimerkki, virtuaalinen keräyslipas ja Talvisotahiihto ovat esimerkkejä varainkeruumenetelmistä.

Kuusi järjestöä suunnittelee Talvisotahiihdon toimeenpanoa 300 paikkakunnalla osana Talvisodan 75-vuotismerkkivuoden viettoa 30.11. 2014 – 13. 3. 2015.

Hiihdon osanottomaksu on osa Talvisotayhdistyksen varainkeruuta. Viiden hiihtojärjestön paikallisyksiköt hoitavat hiihtojärjestelyt.

Eduskunnan Puhemies Eero Heinäluoma on lupautunut Talvisotahiihdon suojelijaksi. Ensimmäinen Talvisotahiihto toteutetaan Kiilopäällä Saariselällä 30.11.2014. Suomen Ladun paikallisyhdistys on lupautunut pääorganisaattoriksi.

Talvisodan virtuaalisen tietokeskuksen luominen käynnistettiin viime keväänä säätiörahoituksella. Tarkoituksena on, osana Talvisodan merkkivuoden viettoa, avata uusi tietokeskus 13.3.2015.

Tietokeskus tähtää koululaisten, opiskelijoiden ja muiden kansalaisten Talvisotaa koskevien tietotarpeiden ja elämysten tyydyttämiseen niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Eversti Ossi Kettunen on johtanut hanketta.

Puolustusministeriölle on sovittu vastuu Talvisodan 75-vuotismerkkivuoden vietosta.

Muistomerkin paljastamisen ja tietokeskuksen avaamisen lisäksi Talvisodan keston 105 päivän aikana järjestetään avoimia Talvisotafoorumeita alustavan suunnitelman mukaan Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella.

Paikallisten yliopistojen odotetaan toimivan pääorganisaattoreina. Tampereen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin jo alustavasti lupautuneet mukaan tammikuun työmarkkinakihlauksen ja hiihdon merkityksen selvittämiseksi Talvisodalle.

Merkkivuoden viettoon saattaa lisäksi tulla puolustusvoimien orkestereiden konsertteja, Talvisotanäytelmä ja Heikki Sarmannon säveltämän Talvisotarequiemin esityksiä.

Talvisotayhdistys ry on toiminut neljä vuotta. Yhdistys on ollut aloitteen tekijänä sekä muistomerkin että merkkivuoden tapahtumien aikaansaamiseksi.

Helsingissä on vain vähän laajasti matkailijoita kiinnostavia nähtävyyksiä. Talvisodan kansallisen muistomerkin odotamme kokoavan matkailijoita Sibelius-monumentin verran ja luovan kaavaillun Guggenheimin museon tavoin myös merkittäviä tulovirtoja.

Talvisota on osa suomalaisten identiteettiä.

Talvisota oli paitsi urheaa taistelemista myös kahden naapurikansan surullinen tragedia, joka johti 27 000:n suomalaisen ja 138 000 neuvostoliittolaisen sotilaan kaatumiseen. Näillä uhrauksilla Suomen itsenäisyys säilyi.

Talvisodalla on ollut myös mittavat vaikutukset taiteisiin.

Talvisotayhdistys haluaa varmentaa Talvisodan muiston ja kokemusten säilymisen maailmanlaajuisesti vuosituhansia kreikkalaisten Marathonin taistelun tavoin.

Rauhan nobelisti, presidentti Martti Ahtisaaren toimiminen muistomerkin suojelijana ilmaisee vakuuttavasti hankkeemme rauhanomaisen tarkoituksen.

MATTI PALO

Kirjoittaja on professori ja Talvi-

sotayhdistys ry:n puheenjohtaja.

Avaa artikkelin PDF