”Syödään Suomi kasvuun”
MTK:n ja SAK:n puheenjohtajat Juha Marttila ja Lauri Lyly vetoavat hankintapäätöksiä tekeviin kotimaisuuden puolesta.
Perjantaina Koneagriassa Jyväskylässä puhuneet puheenjohtajat halusivat erityisesti kuntien ja muiden julkisia ruokahankintoja tekevien päättäjien ottavan huomioon kotimaisuuden ja lähiruuan.
Jos suomalaiset käyttävät yhden euron nykyistä enemmän kuukaudessa suomalaiseen ruokaan, se tuo vuodessa 1 500 työpaikkaa lisää, kerrottiin Suomalaisen työn ja ruuan puolesta -seminaarissa.
Marttila muistutti sekä päättäjiä, työnantajia että kuluttajia katsomaan aina alkuperää, kun tehdään isoja tai pieniä hankintoja.
”Syödään Suomi kasvuun”, hän kehotti.
Kovin lupaava tilanne ei tällä hetkellä ole, sillä elintarviketuonti kasvaa paljon kovempaa vauhtia kuin vienti, pahimmillaan 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Elintarvikkeiden kauppatase on 2,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Yksi syy ulkomaisen suosioon on tuontiruuan halvempi hinta. Marttilan mukaan suomalainen laadukkaasti tuotettu ruoka saa ollakin hieman ulkomaista kalliimpaa.
Suomalaisen puhtaan ruuan laatutuottajan tulisi saada tuotteistaan 15 prosenttia enemmän kuin ulkomainen virkaveli. Kuluttajalle hintaero jäisi 2–3 prosenttiin.
Suomessa tulisi keskittyä nyt tuottavuuden nostoon. Esimerkiksi maatalouden tutkimuspanokset ovat menneet jo vuosikausia vesien tarkkailuun, vaikka tarve olisi nostaa kilpailukykyä, Marttila huomautti.
Lylyn mukaan Suomi ei voi kilpailla työn hinnalla, vaan tarvitaan osaamista ja ennen kaikkea tuotekehitystä.
Tällä hetkellä Suomen työllisyydelle tärkeintä on, että neuvottelujen alla olevasta tuloratkaisusta saadaan mahdollisimman kattava, Lyly painotti.
Tutkija Leena Viitaharju Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista Seinäjoelta on tutkinut elintarvikehankintojen aluetaloudellisia vaikutuksia.
Alustavien tulosten mukaan julkisista, esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden ruuasta tulee lähimaakunnasta 20–30 prosenttia, muualta Suomesta 60–70 prosenttia ja ulkomailta 10–20 prosenttia.
Hän muistuttaa, että hankinnasta päättävien hankintarenkaiden on mahdollista painottaa kilpailuehtoja niin, ettei pelkästään hinta ratkaise. Mukaan voidaan ottaa myös laatuehtoja.
Lyly huomautti, että vastaavat kriteerit koskevat myös valtiollisia isoja hankintoja. Suomessa voitaisiin olla hieman itsekkäämpiä, hän ja Marttila kehottivat.
Tosin mitään tullimuureja tai vastaavia ei ole syytä pystyttää, koska Suomen täytyy pystyä myös viemään tuotteitaan.
JOUKO KYYTSÖNEN
Tällä hetkellä
Suomen
työllisyydelle
tärkeintä on, että tuloratkaisusta
saadaan mahdollisimman kattava.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
