Ilmatieteen laitostäyttää 175 vuotta
Ilmatieteen laitos perustettiin 175 vuotta sitten. 28. maaliskuuta 1838 Venäjän ja Suomen Suuriruhtinaanmaan keisari Nikolai I allekirjoitti käskykirjeen, jolla Helsingin yliopistoon perustettiin magneettinen observatorio.
Laitoksen johtajaksi määrättiin fyysikko Johan Jakob Nervander. Laitoksen toimialaan kuului magnetismin lisäksi meteorologiset havainnot.
Säännölliset päivittäiset meteorologiset havainnot aloitettiin Turun akatemiassa jo vuonna 1748.
Niitä jatkettiin Turun palon jälkeen Helsingissä. Mittauspaikka on sijainnut Kaisaniemessä vuodesta 1844 lähtien.
Kertynyttä meteorologista ja magneettista havaintoaineistoa pidetään vieläkin tieteellisesti erittäin arvokkaana, koska vastaavanlaisia yhtä pitkiä ja yhtenäisiä havaintosarjoja ei viime vuosisadalta ole säilynyt kovin paljon muualta.
Jo 1850-luvulla välitettiin päivittäisiä säätietoja ja ensimmäisiä yksinkertaisia sääennusteita Euroopan eri maiden välillä.
”Tuolloin toiminnalle luotu perusta on edelleen toimiva. Tänäänkin Ilmatieteen laitos vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin tarjoamalla korkealaatuisia palveluita sekä tutkimustietoa muun muassa päätöksenteon tueksi”, pääjohtaja Petteri Taalas sanoo.
Ensimmäiset sääpalvelut eli päivittäiset sääkatsaukset ja -ennusteet alkoivat ilmestyä sanomalehdissä 1880-luvun alussa.
Magneettis-meteorologinen observatorio jatkoi toimintaansa yliopiston alaisuudessa vuoteen 1881 saakka, jolloin se siirtyi Suomen Tiedeseuralle Meteorologisen Keskuslaitoksen nimellä.
Meteorologinen päälaitos irrotettiin vuonna 1918 Suomen Tiedeseuran alaisuudesta Ilmatieteelliseksi keskuslaitokseksi ja valtion virastoksi.
Laitoksen käytössä oli koko valtakunnan laajuinen meteorologinen havaintoverkko ja valmiudet erilaisten ilmatieteellisten palveluiden toimittamiseen kansalaisten ja elinkeinoelämän hyväksi.
Nykyisen nimensä Ilmatieteen laitos sai vuonna 1968.
Suomen ilmasto on poikkeuksellisen haasteellinen.
Uusien ja entistä laadukkaampien sääpalvelujen tarve kasvaa jatkuvasti, sillä yhteiskunta on muuttunut entistä sääherkemmäksi.
”Tällä hetkellä etsimme vastauksia muun muassa siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri yhteiskunnan sektoreihin, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia muutokset luovat ja millaisia tarpeita yhteiskunta kohtaa tulevaisuudessa”, Taalas toteaa.
Maailman ilmatieteen järjestö arvioi, että viimeisten 30 vuoden aikana luonnononnettomuudet ovat vieneet yli kahden miljoonan ihmisen hengen ja aiheuttaneet suuria aineellisia vahinkoja.
Suurimmat vahingot ovat olleet seurauksena sykloneista, lämpöaalloista, kuivuudesta, tulvista ja erilaisista niistä johtuvista taudeista.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
