MTK: Ensin kriisirahaa maataloudelle, sitten biotalouden kärkihankkeet
Biotalous on vahvasti mukana hallituksen niin sanotuissa kärkihankkeissa. Vuosille 2016–2018 luvassa on 300 miljoonaa euroa.
MTK:n puheenjohtajalla Juha Marttilalla ei ole pahaa sanottavaa hallituksen ratkaisusta, päinvastoin.
”Erinomaista, että hallitus satsaa biotalouteen. Tässä on tunnistettu kasvun mahdollisuuksia ja mahdollisuuksia luoda Suomeen työtä. On taottava, kun rauta on kuumaa”, hän sanoo.
Samalla Marttila muistuttaa, että kärkihankkeet ajoittuvat tuleville vuosille.
”Maatalouden pelastaminen päälle kaatuneesta ahdingosta on toinen juttu, ja siihen odotamme syksyn lisäbudjetin yhteydessä määrärahoja.”
Hänestä maatalouden kriisipaketin on oltava ainakin sata miljoonaa euroa.
Kärkihankkeiden ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, että nyt päätetyt rahat kohdennetaan tuonnempana.
Marttila pitää välttämättömänä, että Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera saa kaavaillut sata miljoonaa euroa.
”Biotalouden 300 miljoonaa jakaantuu tietysti moneen kohteeseen: investointeihin, tutkimukseen, kehitykseen. Makera on hyvä toimiva apparaatti. Sen kautta varmistetaan taas muutamaksi vuodeksi suomalaisen maatalouden kyky investoida ja kehittyä.”
Investointeihin Marttila uskoo tulevaisuudessakin olevan maatalousyrittäjillä tarvetta ja halua. ”En hetkeäkään epäile, että paremmat ajat koittavat vielä.”
Marttila lisää, että biotalouden kehityksen kannalta tärkeää on myös infraraha.
”Me olemme puhuneet infrarahasta jo pitkään. Kun se kohdennetaan oikein, se palvelee biotaloutta. Nyt onkin näköpiirissä, että sinne tulee merkittäviä panostuksia, muun muassa teiden kunnossapitoon.”
Hallituksen kärkihankkeista digitalisaatio ja normien purku saivat ensimmäisinä pientä lisävalaistusta tiistaina.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan normien purkaminen on jo aloitettu. Eduskunnalle on luvassa esityksiä pian.
Berner arvioi, että jokaisella toimialalla on purettavaa ja kevennettävää. Esimerkeiksi hän poimii kuljetussalan, rakentamisen sekä ympäristö- ja terveysalan. Elykeskuksen kanssa mietitään opasteisiin liittyviä lupia.
”Lainsäädäntöä perataan. Kevennämme hallinnon taakkaa ja lupa- ja valitusmenettelyjä. On mietittävä, voidaanko joissakin asioissa siirtyä lupamenettelyistä ilmoitusmenettelyihin.”
Digitalisaatiosta etsitään elinkeinoelämään uusia liiketoimintoja ja palveluja, samoin roboteista. Tulevaisuudessa kusti ei enää välttämättä poljekaan, vaan robotit voivat lennättää paketit perille.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoo, että julkisten palvelujen digitalisaatiossa perataan ensiksi ministeriöiltä ja kunnilta tulleet yli 260 ehdotusta.
Vehviläisen mukaan yksi tärkeistä asioista on jo aiemminkin suunnitelmissa vilahdellut kansallinen tulorekisteri.
”Sen avulla meidän kaikkien tulot olisivat yhdessä paikassa. Se mahdollistaisi reaaliaikaisen henkilöverotuksen, eli verokorttimuutoksista päästäisiin eroon. Sieltä näkyisivät eläketulot, ja mukana olisi myös Kela, joka on tärkeä sosiaaliturvan maksamisen takia.”
Hallitus lupaa tehdä ratkaisun sosiaali- ja terveydenhuollon eli sote-alueiden määrästä ja rahoituksesta lokakuun loppuun mennessä.
Tämän vuoden puolella valmistuu myös lista kuntien tehtävien karsimisesta.
Hallituksen kärkihankkeet tähtäävät tulevaisuuteen. Biotalouden ohella osaamiseen ja koulutukseen suunnataan 300 miljoonaa euroa. Työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen kohdennetaan 170 miljoonaa euroa ja hyvinvointia ja terveyttä tuetaan 130 miljoonalla eurolla.
Hallituksen mukaan kärkihankkeet etenevät erillään muusta poliittisesta päätöksenteosta, kuten akuuteista säästötoimenpiteistä.
Syyskuussa hallitus tuo ilmi toimenpiteet, jotka ovat seurausta yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta.
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
