”Suomi gm-vapaaksi vyöhykkeeksi”
Yhdysvalloissa elintarvikkeiden merkintä on lapsenkengissä verrattuna Suomeen. Newyorkilaisen Park Slope Food Coop -ruokaosuuskunnan jäsenet ovat tavallista tiedostavampia kuluttajia. Kun hyllylle on vahingossa päätynyt gm-ainesta sisältävä tuote, sen kohdalle on lisätty varoitus. Satu Lehtonen Kuva: Viestilehtien arkisto”Suomella on mitä maailmalla halutaan. Puhdasta ruokaa”, sanoivat yrittäjät Helena Lumme ja Mika Manninen eduskunnan lähiruokakerhon tiistaina järjestämässä gm-seminaarissa.
Lumme ja Manninen asuvat Yhdysvalloissa ja ovat vieneet sinne myyntiin suomalaista ruokaa.
He sanovat, että gm-vapaan ruuan markkinat kasvavat nyt vauhdilla Yhdysvalloissa. Samalla gm-vapaan ruuan hinta nousee.
”Jos Suomi pysyy puhtaana geenimuuntelusta, voi Suomi määritellä hinnat gm-vapaalle ruualle. Jos taas Suomi lähtee muunteluun, ruuan puhtausvaltti katoaa”, Manninen sanoo.
Manninen ja Lumme haluaisivat julistaa Suomen gm-vapaaksi vyöhykkeeksi. ”Silloin ei tarvittaisi brändityöryhmiä, vaan Suomi tunnettaisiin kertaheitolla maailmalla”, Manninen hehkuttaa.
Lumme sanoo, että Suomesta voitaisiin maailmalle viedä esimerkiksi gm-vapaita viljatuotteita, sokeria, maitotuotteita, makeisia, luomulihaa sekä virvoitus- ja alkoholijuomia.
Lumme ja Manninen ovat markkinoineet Yhdysvalloissa Raision kaurajuomia ja olivat tyytyväisiä juomien saamaan vastaanottoon. Yhteistyö Raision kanssa päättyi, kun Raisio myi juomien valmistuksen pois tänä keväänä.
Yhdysvalloissa elintarvikkeiden merkintä on lapsenkengissä verrattuna Suomeen. Maailman suurimman luomujogurttiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Gary Hirshberg vetää Yhdysvalloissa kampanjaa, jonka tavoitteena on saada muuntogeenisestä ruuasta merkinnät pakkauksiin.
Hirshberg sanoo, että Yhdysvalloissa yli 75 prosentissa jalostetuista tuotteista on muuntogeenisiä ainesosia.
”Suuret yhtiöt, kuten Monsanto, puolestaan käyvät kampanjaa, jotta merkitsemispakkoa ei tulisi”, Hirshberg kertoo.
Hänen mukaansa gm-ruuan turvallisuudesta ei tällä hetkellä ole kunnollista tutkimusta, koska pääasiassa asiaa ovat tutkineet yhtiöt, jotka saavat taloudellista hyötyä muuntogeenisistä kasveista, kuten rikkakasvintorjunta-aineiden valmistajat.
Muuntogeenisten kasvien viljely on lisännyt Yhdysvalloissa huomattavasti torjunta-aineiden käyttöä, koska kasvit on jalostettu kestämään aineita.
Tilaisuudessa jokaisen eduskuntapuolueen edustaja kertoi oman kantansa, pitäisikö Suomen julistautua gm-vapaaksi vyöhykkeeksi. Ajatus sai tukea jokaiselta kahdeksalta puolueelta. Kokoomus ja RKP olivat kuitenkin muita hivenen varovaisempia julistautumaan heti gm-vapaaksi maaksi.
”Geenimuuntelemattomille tuotteille on nyt kysyntää. Sen jälkeen kun tavanomainen ja gm-tuotanto ovat sekaisin pelloilla tai varastoissa, on turha enää miettiä bisnestä”, lähiruokakerhon puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Anne Kalmari sanoi.
Hän myös epäili, ettei missään päin maailmaa viljelijä ole saanut gm-tuotannosta rahallista hyötyä, vaan voitot valuvat suuryhtiöiden kassaan.
Tutkijatohtori Milla Pietiäinen Helsingin yliopiston biotekniikan yksiköstä totesi lopuksi pidetyssä yleisökeskustelussa, että tilaisuuteen olisi pitänyt ottaa alustajaksi myös kasvibiotekniikkaa tunteva tutkija.
”Alustuksissa oli nyt osin jopa vääriä käsitteitä. On oikein, että viljelijä saa päättää tunteella, mitä viljelee, mutta poliitikkojen päätösten on perustuttava tieteeseen.”
Pietiäinen myös kysyi, saisiko Suomeen tuoda muuntogeenisiä tuotteita, jos Suomi julistautuisi gm-vapaaksi. Lähes kaikki maailman puuvilla on muuntogeenistä. Soijasta muuntogeenistä on 80 prosenttia.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
