Turkisala on tulevaisuuden ala
Suomen sata uutta mahdollisuutta -selonteon mukaan turkisala on ainoa alkutuotannon ala, jolla on tulevaisuuden potentiaalia, mikäli se pysyy kehityksessä mukana ja luo uutta, Marja Tiura kirjoittaa. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoTällä viikolla vietetään turkisten vastaista päivää, turkitonta perjantaita. Vaikka kritiikin kohteena oleminen ei ole aina helppoa, on selvää, että turkistuotannon tulee kestää kriittinen tarkastelu. Sen se myös tekee.
Maailmankatsomuksellisesti suuri keskeinen kysymys on, missä määrin ihmisellä on oikeus käyttää eläintä hyväkseen. Niiden ratkaisua, jotka ovat päättäneet elää mahdollisimman vähän eläinkunnan tuotteita hyödyntäen, on kunnioitettava.
Jos kuitenkin hyväksymme tuotantoeläinten käytön ja vertaamme tuotantoeläimiä keskenään, huomaamme turkiksen pärjäävän vertailussa hyvin.
Suomalaiset turkiseläimet voivat keskimäärin hyvin: niiden terveydentilassa ja hyvinvoinnissa ei asiantuntijoiden mukaan ole juurikaan huomautettavaa.
Tällä hetkellä jo 88 prosenttia turkiseläintiloista on sertifioitu, eli ne täyttävät tuotantoeläinten vastuulliselle pidolle asetut vaatimukset. Myös useimmat ei-sertifioidut tilat noudattavat samoja hyviä käytäntöjä.
Turkiseläinten hyvinvointi kiinnostaa kasvattajia: vain hyvinvoiva eläin tuottaa laadukkaan nahan ja vain sosiaalisesti hyväksytty tarhaaja jaksaa raskaassa työssään.
Näistä syistä suomalaiset turkiseläinten kasvattajat ovatkin innolla mukana kansainvälisessä WelFur-ohjelmassa, jossa tiedemiehet eri puolita Eurooppaa kehittävät turkiseläinten hyvinvoinnin arviointimenetelmää.
Turkiseläinten ravitsemukseen, kasvuympäristöön, terveyteen ja tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen perustuvan mittariston on määrä palvella kuluttajia ja kasvattajia. Kasvattajille pian valmistuva mittaristo tarjoaa tietoa mahdollisista ongelmista ja kuluttajille eläinten hyvinvoinnin todellisesta tasosta.
Eläinterveys on yksi turkistuotannon elinehdoista. Helpottaakseen hyvän hoidon saatavuutta hankaloittavaa lääkäripulaa ala on kouluttanut omia eläinlääkäreitä ja kenttätyötä tekeviä neuvojia sekä järjestänyt turkiseläimiin perehdyttäviä valinnaiskursseja eläinlääketieteen opiskelijoille.
Varmistaakseen nopean ja vaikuttavan lääkinnän tuottajat ovat perustaneet turkiseläinten sairauksien diagnostiikkaan erikoistuneen laboratorion ja erityistarpeita palvelevan lääketukun.
Turkistuotannon myönteiset vaikutukset työllisyyteen ja kansantalouteen ovat hyvin suomalaisten tiedostamia ja tunnustamia. Sen sijaan harvoin tullaan ajatelleeksi, että turkis on hyvin ekologinen tuote.
Turkistuotannolla on Itämeren rehevöitymistä estävä vaikutus. Rehuksi pyydettävän kalan mukana merestä poistuu vuosittain neljästä viiteen kertaan enemmän ravinteita, fosforia ja typpeä, kuin minkin- ja ketunnahan elinkaaren aikaiset päästöt ovat.
Näin minkki- tai kettuturkin hiilijalanjäljet ovat vastaavaa keinokuitutuotetta pienempiä. Tämän lisäksi materiaali on kestävää, muokattavaa ja uudistettavaa.
Suomalaisten turkiseläinten hyvä tilanne on kasvattajien vuosia kestäneen työn tulosta. Elinkeino on systemaattisesti, vaivaa ja rahaa säästämättä toiminut eläimiin ja ympäristöön kohdistuvien haittojen minimoimiseksi.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tekemän ”Suomen sata uutta mahdollisuutta” -selonteon mukaan turkisala on ainoa alkutuotannon ala, jolla on tulevaisuuden potentiaalia, mikäli se pysyy kehityksessä mukana ja luo uutta. Haaste on otettu vastaan.
Ala käynnistää ensi vuoden alussa yhdessä Turun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa tulevaisuusselonteon, joka avaa uusia näköaloja elinkeinoon ja sen mahdollisuuksiin osana Suomen menestystä.
Marja Tiura
toiminnanjohtaja
Suomen Turkiseläinten
Kasvattajain Liitto ry / ProFur
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
