Nuorisotakuu koettelee yhteistyötaitoja
Projektipäällikkö Anne Heinonen vetää Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman valmistelua. Kuvauspaikkana toimiva Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi nuorisotakuun toimeenpanijoista. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoNuorisotakuu tuli voimaan vuoden alussa. Maaliskuussa hallituksen vastuulliset ministerit lähettivät kaikille alueellisille toimijoille pitkän kannustuskirjeen. Iso vastuu takuun toteuttamisessa on elykeskusten alla toimivilla työ- ja elinkeinopalveluilla, mutta myös kunnallisten toimijoiden rooli on suuri.
Esimerkiksi Pohjois-Savon elykeskuksessa nuorisotakuun toteuttaminen käynnistyi virallisesti helmikuussa. Euroopan sosiaalirahaston tuella rahoitettavaa projektia vetää Anne Heinonen. Hän valmistelee maakunnan yhteisen toimenpanosuunnitelman kolmen kuukauden aikana. Aika on lyhyt, mutta työ on hyvässä vauhdissa.
Nuorisotakuun toteuttajina on useita eri toimijoita. Heinonen sanoo, että isona haasteena on nyt selvittää eri nuorten palvelujen kanssa toimivat tahot, ja mitä he tarjoavat nuorille.
”Kela, kunnat ja eri järjestöt”, hän mainitsee.
Nuorisotakuulle ei ole laissa määrätty selkeää vastuutahoa. Heinonen myöntääkin, että vastuista on syntynyt epäselvyyttä. Hänestä kuntien ohjaus- ja palveluverkostoilla voisi olla nuorisotakuun toteuttamisessa luonnollinen rooli.
”Nyt yritämme aktivoida toimijoita keskinäiseen yhteistyöhön. Ainakin kunnissa haasteet vaihtelevat. Niissä moniammatilliset ryhmät eivät ole löytäneet rooliaan nuorisotakuun toteutuksessa.”
Pohjois-Savossa ryhmät ovat organisoituneet hyvin erilaisilla tavoilla.
”Kunnat eivät ole saaneet selkeää ohjetta, mitä nuorisotakuu tarkoittaa käynnissä. Kuntien vastuulla ovat monet nuorisotakuuseen liittyvät toimet.”
Kuntaliiton tuoreen ennakkoselvityksen perusteella kunnilla on hyvät valmiudet auttaa nuoria oikeille koulutus- tai työurille.
Nuorille kunnat tarjoavat monenlaisia palveluita. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataisen mukaan kunnat eivät tarvitse yhtään uutta palvelua, pikemminkin tarvetta on eri verkostojen ja toimijoiden väliselle yhteistyölle.
Pulaa ei siksi välttämättä ole enää edes rahasta vaan pikemminkin eri toimijoiden yhteistyötaidoista.
Kuntien roolia pitäisi kuitenkin vahvistaa. Haataisen mielestä kunnilla pitäisi olla entistä paremmat mahdollisuudet päättää alueellisista ammatillisen koulutuksen paikoista.
Siksi peruskoulun päättävällä nuorella pitäisi olla oikeus opiskelupaikkaan lukiossa tai ammattikoulussa. Haatainen katsookin, että siksi kuntien koulutusvastuuta pitäisi tarkastella uudelleen.
Kuntaliitto esitteli keskiviikkona alustavia tuloksia helmi–maaliskuussa tekemästään nuorisotakuukyselystä. Kyselyyn vastasi 117 kuntaa eli noin 40 prosenttia Suomen kunnista.
Kyselyyn vastanneista kunnista yli 95 prosenttia kertoi tarjoavansa nuorten hyväksi sekä etsivää nuorisotyötä että kesätyöpaikkoja.
Yli 80 prosentissa kunnista on nuorten työpajoja ja työkokeiluja.
Sen sijaan vain runsas kolmasosa vastaajista kertoo tarjoavansa peruskoulun lisäopetusta kymppiluokalla tai räätälöityjä päihde- ja mielenterveyspalveluja.
Peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutuspaikkaa ilman jäävät nuoret jäävät herkästi vaille minkäänlaista ohjausta.
Kuntaliiton mielestä alueellisten työvoimaviranomaisten pitäisi saada tieto niistä nuorista, jotka eivät saa opiskelupaikkaa. Nyt opinto-ohjaajat välittävät tiedot etsivällä nuorisotyölle, jos sellainen on kunnassa.
Siksi yhteisvalintaa koskevia säädöksiä pitäisi muuttaa, esittää Kuntaliitto.
Palvelujen tarjontatapaan on myös kiinnitettävä huomiota. Pelkkä internet ei välttämättä riitä tiedonvälityksessä.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Tommi Eskonen arvioi, että palvelut heikentyvät, kun alueellisten te-palvelujen verkosto harventuu ja toimistopalvelut keskittyvät isoille paikkakunnille.
”Kasvokkaiset palvelut ovat vaikeasti saavutettavissa. Nuoret arvostavat tätä palvelua.”
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
