vierasyliö Terveydenhuolto tarvitsee tehokkaampia toimintatapoja

Pienemmille

osuus-

toimintayrityksille saattaa avautua uusia

mahdollisuuksia.

Tavalliset kansalaiset ovat

pitkään ehtineet turhautua

julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden syveneviin ongelmiin ja poliitikkojen vaikeuksiin

niiden uudistamiseksi.

Tänä vuonna myllerrys on alkanut tavoittaa myös yksityisen terveydenhoidon. Samalla alalle on kuitenkin alkanut hahmottua myös uusia ja tehokkaampia toimintatapoja.

Molemmat suuret osuustoiminnalliset vakuuttajat, OP-Pohjola-ryhmä ja Lähi-Tapiola, ovat vauhdittamassa yksityisten terveyspalvelujen kehitystä. Ne ovat jo pitkään olleet tyytymättömiä pelkän maksajan rooliin terveysbisneksessä, jonka

kustannukset ovat kasvaneet hälyttävän nopeasti.

Nyt molemmat ovat lähteneet nopeuttamaan asiakkaidensa

hoitoketjuja ja kohtuullistamaan ostopalvelujen hintoja. Strategiana on yhteistyön tiivistäminen vain niiden terveyspalveluyritysten kanssa, jotka ovat osoittautuneet parhaiksi.

OP-ryhmä ilmoitti rakentavansa neljä uutta sairaalaa Helsingissä jo hyvin toimivan Omasairaalan

lisäksi. Ne ovat tulossa Ouluun, Tampereelle, Kuopioon ja Turkuun. Lisäksi Helsingin sairaala on nopeasti laajentanut toimintaansa muun muassa työterveyshuoltoon uudella toimintamallilla.

Omasairaalan asiakkaiden sairauslomat ovat lyhentyneet. Selvin esimerkki on polvikierukan leikkauspotilaiden selviäminen työkuntoon 23 vuorokaudessa. Keskimääräinen aika alalla on ollut 62 vuorokautta.

Mediuutisissa 26.9. Omasairaalan toimitusjohtaja Harri Aho kertoi, että sairaalan tehtävä ei ole olla hintahäirikkö, mutta ”on syytä keskustella, missä menee hyvän maun raja”

hinnoittelussa. Ahon neuvo lääkärikeskuksille oli: Erikoistukaa!

Lähi-Tapiola osti vähemmistöosuudet Pihlajalinna-Dextrasta ja Diacorista, mutta pääomia sitovaa omaa sairaalaa se ei suunnittele. Se kilpailee samansuuntaisesti OP-ryhmän

kanssa, mutta ostopalvelumallilla.

Lähi-Tapiolan maksuton Terveys helppi -puhelinpalvelu on kokeilun jälkeen laajentunut uusille alueille. Siinä asiakkaat soittavat terveysongelmissaan hoitohenkilöstölle, joka ohjaa heidät oikeaksi arvioimaansa hoitoon. Palvelu toimii myös viikonloppuisin ja iltaisin, mutta se on ainoastaan omille vakuutusasiakkaille.

Johtaja Veli-Matti Qvintus kertoi Mediuutisille, että Lähi-Tapiolassa pohditaan sitäkin, miten vakuutusyhtiö voi tulevaisuudessa auttaa asiakkaitaan myös välttämään sairastumisen. Se voisi poikia esimerkiksi

erilaisia etuohjelmia.

Jos terveistä elämäntavoista

pystyttäisiin myöntämään

bonuksia, niin sillä olisi laajoja myönteisiä kansanterveydellisiäkin vaikutuksia.

Nopeampi hoitoon tai kuntoutukseen pääsy ja toipuminen helpottaa erityisesti kivuista kärsivien asiakkaiden elämää ja minimoi ansiotulojen menetystä. Asiakasomisteiselle osuustoiminnalle nämä ovat tavanomaista tärkeämpiä kilpailuetuja, joita kannattaa tavoitella pitkäjänteisesti. Se on yritykset omistavien jäsenten etu.

Sosiaalisen median keskustelu aiheesta on ollut silmiinpistävän sekavaa.

Tietävätkö ja ymmärtävätkö

osuustoimintayritysten asiakkaat ollenkaan, mitä terveysalalla on tapahtumassa? Tuleeko alkanut kehitystyö näkymään mitenkään heidän arjessaan?

Ja onko kysymys vain isojen yritysten voittojen kasvattamisesta eikä suinkaan asiakkaiden edusta?

Työnantajille ja yhteiskunnalle visio on selväpiirteisempi.

Työnantajille aluillaan oleva kehitys tarkoittaa sijaisjärjestelyjen helpottumista. Yhteiskuntakin hyötyy verotulojen kasvun kautta.

Vakuutusfirmoille itselleen hoitoprosessien parantuminen merkitsee etenkin korvauskustannusten alentumista. Pitkällä aikavälillä kehitys heijastunee myös kuluttajien maksamiin vakuutusmaksuihin.

Viime vuonna Pohjola Vakuutuksella oli 26 sopimuskumppania, mutta enää vain 12. Näin myös yksityinen terveysbisnes on tällä hetkellä käymistilassa.

Tätä kirjoittaessani radio kertoi uutisen, jonka mukaan Mehiläinen ja Mediverkko ovat fuusioitumassa. Muitakin uudelleenjärjestelyjä tullaan vielä näkemään.

Alalla operoivat yksityiset yritykset ovat taloudellisesti

hyvässä kunnossa. Balance Consultingin tietokannan mukaan niiden liiketulosprosentti oli viime vuonna 7,2. Huippuvuosina vastaava luku liikkui yli 11 prosentissa (Kauppalehti

19.8.).

Suomen suurimmat terveysfirmat ovat tällä hetkellä pääomasijoittajien omistamia ja niiden voitot menevät usein

ulkomaille. Alan kansainvälistyminen tulee jatkumaan.

Osuustoimintayritysten linjaukset ovat herätelleet myös muita vakuuttajia aktivoitumaan. Esimerkiksi Sammon omistama If on tiivistämässä omia kumppanuuksiaan. Useat lääkärikeskukset ovat tarkistamassa asennettaan hoitoketjujen hitaudesta.

Huoli siitä, että osuustoiminta

jotenkin olisi romuttamassa julkista terveydenhuoltoa, on aiheeton. Julkinen puoli säilyy Suomessa terveydenhuollon perustana, kunhan poliitikot vain viimein saisivat tarvittavan kehitystyön hanskaansa.

Yksityinen hoito on julkisten

palveluiden välttämätön

täydentäjä. Myös pienemmille osuustoimintayrityksille saattaa avautua uusia mahdollisuuksia.

Suurin myllerrys tullaan

näkemään uudistettaessa julkista terveydenhoitoa, joka on irtoamassa kuntien suorasta määräysvallasta.

Parhaiksi osoittautuneita käytäntöjä haetaan nyt tosissaan niin julkisessa kuin yksityisessä terveydenhoidossa. Eikä tämä vanha rajalinja saa olla ylittämätön, vaan laaja-alaisempaa uudelleen ajattelua tarvitaan kansalaisten hyväksi.

MAUNO-MARKUS KARJALAINEN

Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja

ja Osuustoiminta-lehden entinen toimituspäällikkö ja

analyytikkotiimin vetäjä.

Avaa artikkelin PDF