Keskittäminen lisää kustannuksia
Keskittämiskehityksen seurauksena palvelut siirtyvät suuressa osassa maata entistäkin kauemmaksi. Palvelujen saatavuutta heikentää etäisyyksien kasvun lisäksi julkisen liikenteen raju supistuminen.
Vaikka valtiovallan vauhdittamalla kehityksellä haetaan tehokkuutta ja säästöjä, on lopputulos kokonaisuuden kannalta usein päinvastainen.
Esimerkiksi Kelan sairauden vuoksi maksamien kuljetuskorvausten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kasvu jatkuu edelleen noin 20 miljoonan euron vuosivauhtia huolimatta siitä, että sairaanhoitokyytien omavastuuta on nostettu huomattavasti.
Kela korvaa sairaskyytejä yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi kunnat maksavat muun muassa koululaiskuljetuksista satoja miljoonia euroja. Yhteensä yhteiskunnan varoilla ostetaan kuljetuksia noin miljardilla eurolla. Myös suurten kaupunkien joukkoliikennettä tuetaan sekä kaupunkien että valtion varoista.
Suurin syy kustannusten nopeaan nousuun on Kelan johtavan tutkijan Yrjö Mattilan mukaan linja-autoliikenteen karsiminen maaseudulla. Kelan korvaamista matkoista yli puolet tehdään takseilla, linja-auto- ja junamatkojen osuus on alle kaksi prosenttia. (MT 14.10.)
On hyvä, että yhteiskunta pyrkii edes jollain tavalla huolehtimaan siitä, että palvelut olisivat kaikkien kansalaisten saatavilla. Jos palveluja kerran halutaan keskittää, pitää olla valmiutta myös maksaa seurauksista.
Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntijan Tero Jokilehdon mukaan yhtenä syynä kustannusten nousulle on, ettei kokonaisuus ole kenenkään hallussa eikä matkoja osata yhdistää. Esimerkiksi sairauteen liittyvissä kuljetuksissa Kela maksaa kuljetuksen, mutta kunta hoidon.
Erityisen tarkkoina pitäisi olla kuntaliitostapauksissa, joissa säästöjä haetaan palvelujen keskittämisellä keskuskuntaan. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta kustannusten siirtäminen valtiolta kunnalta ja kunnalta Kelalle on pidemmän päälle kestämätön yhtälö.
Hallinnossa pyritään, ainakin puheissa, ottamaan käyttöön parhaita käytäntöjä. Kuljetuksissa Pohjois-Pohjanmaalla on pystytty säästämään kyytejä yhdistelemällä kolme miljoonaa euroa vuodessa. Miksi se ei onnistuisi muuallakin?
Suomi on laaja maa ja etäisyydet erityisesti maaseudulla ovat pitkiä. Keskittäminen lisää osaltaan liikkumisen tarvetta ja nostaa kaikkien kustannuksia. Liikennepolttoaineiden verotuksen jatkuva kiristyminen tuntuu erityisesti maaseudulla asuvien kukkaroissa.
Lisää kustannuksia on suunnitteilla. Jorma Ollilan johtama työryhmä on esittänyt, että autoveroa ryhdyttäisiin keräämään auton hankinnan sijaan ajamisesta. Esityksen yhtenä tarkoituksena on laskea auton hintaa ja sitä kautta uudistaa autokantaa. Toisena tavoitteena on, että tämä niin sanottu tienkäyttömaksu lisäisi huomattavasti julkisen liikenteen käyttöä ja vähentäisi ympäristöhaittoja.
Tavoitteet ovat sinänsä hyviä, mutta oman auton käytölle pitää olla myös todellinen vaihtoehto. Miten maaseudulla voidaan lisätä julkisen liikenteen käyttöä? Julkista liikennettä ei ole ja maaseudulla joudutaan jo nyt maksamaan pitkien etäisyyksien takia enemmän polttoaineverojen kautta.
Jokilehto peräänkuuluttaa kokonaisnäkemystä yhteiskunnan tukemien kuljetusten järjestämisessä. Samanlaista kokonaisnäkemystä tarvitaan myös koko yhteiskunnan kehittämisessä. Keskittämisen hinta saattaa tulla kalliiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
