Turveveron korotus lisää kivihiilen käyttöä entisestään

Turveveron korotus ja haketuen hupeneminen ajavat voimalaitoksia lisäämään kivihiilen osuutta polttoaineesta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Energiaturpeen verotus kiristyy ensi vuoden alussa reilun viidenneksen eli 4,9 eurosta megawattitunnilta 5,9 euroon.

Samalla kivihiilen käyttö kasvaa erityisesti rannikon voimalaitoksilla, työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) arvioidaan.

Edellinen turveveron korotus tuli voimaan viime vuoden alussa. Se osaltaan lisäsi voimakkaasti kivihiilen käyttöä, kun turpeen ja metsähakkeen kilpailukyky heikkeni.

Samaan aikaan kivihiilen hinta laski voimakkaasti.

Pietarsaaressa toimivan Alholmens Kraft -voimalaitoksen toimitusjohtaja Roger Holm kertoo, että puupohjaisen energian käyttö aleni laitoksella viime vuonna 56 prosentista 44 prosenttiin.

Siitä suuri osa on kuorta eli hakkeen määrä väheni vielä enemmän.

”Ja ensi vuonna metsähakkeen kilpailukyky heikkenee vielä lisää, kun turvevero kiristyy ja samalla haketuki pienenee. Se tarkoittaa kivihiilen käytön lisäämistä”, Holm kertoo.

Holmin mukaan järkevää olisi palauttaa vuoden 2012 verot eli alentaa turpeen verotusta entiselleen.

TEM:in mukaan suurin tekijä hiilen käytön lisääntymiseen on sen hinta.

”Hiilen hinta putosi parissa vuodessa 13 eurosta megawattitunnilta noin yhdeksään euroon. Tätä ei pystytty energiapolitiikassa ottamaan ennalta huomioon”, neuvotteleva virkamies Pekka Tervo TEM:istä sanoo.

Nyt ministeriössä on mietitty päät puhki, miten energiaverotusta voitaisiin muuttaa siten, ettei hakkeen käyttö vähene ja hiilen kasva.

Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa metsähakkeen tukijärjestelmä on kyllä TEM:in mukaan toiminut. Sen sijaan erillisessä sähköntuotannossa puun huonoon kilpailukykyyn ei ole helppoa ratkaisua.

Kivihiilen veron korottamisesta ei olisi apua sähkön tuotannossa, koska sähköpolttoaineet ovat verottomia koko EU:ssa toisin kuin lämmön tuotannossa.

Hiiliveroa ei voida lämmön tuotannossakaan Tervon mukaan korottaa enää sen vuoksi, että silloin kaukolämmön kilpailukyky kärsii liikaa.

Monet suuret kaupungit, Helsinki etunenässä, tuottavat energiaa pääasiassa kivihiilellä.

Puolueista vihreillä on esityksensä asiasta, samoin keskustalla.

Keskustan esitys on suunnilleen sama kuin Roger Holmilla: palataan vuoden 2012 turveverotukseen.

Kun turvevero vähenee, samalla hakkeen tuki nousee. Nämä kaksi sidottiin aikanaan yhteen, kun haluttiin että hake pärjää turpeelle lämmöntuotannossa. Silloin ei kivihiilestä katsottu olevan suurta huolta.

Valtiolle ongelma on, että sen saamat turveverotulot vähenevät ja menot haketukeen kasvavat. Kyse on kymmenistä miljoonista euroista.

Metsähakkeen käytön lisäys sähkön tuotannossa kohentaisi työllisyyttä Pöyryn arvion mukaan 850 henkilötyövuotta ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät.

Vihreiden malli lähtee siitä, että hakkeen tukea lisättäisiin, kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) esittää. Nyt hakkeen tukea on vähentänyt leikkuri, joka on sitonut hakkeen tuen päästöoikeuksien hintaan.

Taantuma on pudottanut päästöoikeuksien hinnat 4–6 euroon hiilidioksiditonnilta. Hake saa perustuen päälle lisätukea, kun päästöoikeudet ylittävät 10 euroa tonnilta.

Esimerkiksi jos päästöoikeustonni maksaisi viisi euroa, olisi metsähakkeen tuotantotuki vihreiden esityksen mukaan megawattitunnilta 20 euroa nykyisen 13 euron sijasta.

Hakkeen tuen nosto lisäisi valtion kustannuksia 8–15 miljoonaa euroa vuodessa.

JOUKO KYYTSÖNEN

Hiilen hinta putosi parissa

vuodessa 13 eurosta megawatti-

tunnilta noin yhdeksään euroon. Tätä

ei pystytty energiapolitiikassa ottamaan ennalta huomioon.«

Avaa artikkelin PDF