Kirjatalkoot kasvatti kirjastojen hankintoja
Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Kirjatalkoot sai myös kunnat lisäämään rahaa kirjahankintoihin.
Kulttuurirahasto tuki vuosina 2008–11 hankintoja 3,5 miljoonalla eurolla ja kunnat lisäsivät hankintojaan yli 8,8 miljoonalla eurolla vuosien 2005–06 hankintoihin verrattuna. Yhteensä kirjastoihin saatiin noin 974 000 kirjaa lisää.
Kirjatalkoisiin ilmoittautui kaikkiaan 402 kuntaa Suomen 416 kunnasta.
Kirjatalkoiden toisena vuotena tukea sai 236 kuntaa, kolmantena vuotena 229 ja neljäntenä vuotena 143 kuntaa.
Hankkeessa mukana olevien kuntien määrä väheni vuosittain tiukentuneiden ehtojen ja kuntien määrän vähentymisen takia, mutta kaikkien kuntien omat kirjahankinnat yhteensä kasvoivat vuoteen 2011 mennessä yli kymmeneksellä vuosien 2005–06 keskiarvoon verrattuna.
”Vuosina 2005–2006 Suomen yleiset kirjastot hankkivat kirjoja noin 23,3 miljoonalla eurolla vuodessa. Viime vuonna hankinnat olivat noin 25,8 miljoonaa euroa. Kirjatalkoot onnistui kääntämään nousuun 1990-luvun lamasta lähtien laskussa olleet kirjahankinnat”, toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
Kirjatalkoiden tuella kunnat hankkivat rahoittajien toiveiden mukaisesti monipuolisesti kirjallisuutta.
Lastenkirjojen osuus oli 42 prosenttia ja aikuisten 58 prosenttia. Uutuuskirjoja oli 85 prosenttia, ja ne jakautuivat vuosittain jopa 700–800 eri kustantajan nimekkeisiin.
Uuraisten kunta Keski-Suomessa lähes kolminkertaisti kirjahankintansa Kirjatalkoiden aikana.
”Kirjatalkoot antoi Uuraisten kirjastolle mahdollisuudet rikastaa kirjavalikoimaa myös aineistoilla, joita ei muuten olisi voitu hankkia”, sanoo vs. kirjastonjohtaja Minna Puntala.
Pyhännän kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla kirjahankinnat nousivat Kirjatalkoiden lähtötasosta 78 prosenttia. Kirjastonjohtaja Sari Seitajärvi kertoo, että tukea kanavoitiin erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuuteen.
”Hankimme aiempaa enemmän ja monipuolisemmin lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Lisäksi pystyimme lisäämään selkokirjallisuuden ja isotekstisten kirjojen määrää.”
Maakunnittain kirjahankintojaan lisäsivät eniten Uudenmaan kunnat, 34 prosenttia, Etelä-Karjalan kunnat, 27 prosenttia, ja Varsinais-Suomen kunnat, 16 prosenttia.
Yli puolessa Kymenlaakson kunnista kirjahankintakulut supistuivat, muutos oli keskimäärin -4 prosenttia.
”Jatko on nyt kuntien käsissä. Mittakaava on syytä muistaa, sillä kirjastopalvelut tuotetaan alle prosentilla kuntien kokonaismenoista, mutta niiden käyttöaste on maailmanennätystasoa. Suomen kirjastolaitos on kansallinen menestystarina, josta on pidettävä jatkossakin huolta”, kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin opetus- ja kulttuuriministeriöstä kannustaa.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
