Rikkipäästöjen rajoitus paransi ympäristön tilaa – metsämaa on toipumassa happamista laskeumista

Maaperän happamoituminen tuhoaa puiden juuria, sienirihmastoa ja pieneliöitä, jolloin puut eivät saa vettä eikä ravinteita riittävästi. Kuvituskuvaa. Kuva: Saara Olkkonen

Maaveden sulfaatin, alumiinin ja ravinteiden pitoisuudet ovat pienentyneet Euroopan metsämaissa, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.

Pitoisuuksien pienenemisestä voidaan kiittää rikkipäästöjä rajoittavia kansainvälisiä sopimuksia.

ICP Forests -ohjelman tutkijat selvittivät eri puolilla Eurooppaa sijaitsevista metsistä kerätyn maaveden ominaisuuksissa vuosina 1996–2012 tapahtuneita muutoksia. Maaveden laatu kertoo esimerkiksi siitä, miten maaperän ravinteet ovat puiden ja muun kasvillisuuden käytettävissä sekä missä määrin niitä huuhtoutuu pois maaperän pintakerroksista.

"Sulfaatin määrä maavedessä on pienentynyt Euroopan tasolla selvästi rikkipäästöjen vähenemisen seurauksena", kertoo Luken erikoistutkija Tiina Nieminen. Myös kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrät maavedessä olivat vähentyneet.

Tulokset käyvät ilmi vastikään Global Change Biology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa Luke oli mukana.

Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että näiden ravinteiden huuhtoutuminen pois juurten ulottuvilla olevasta maaperäkerroksesta on hidastunut.

"Tämä on hyvä uutinen metsämaiden kannalta, sillä maaperän ravinnevarastojen kestävyys on nyt turvatumpaa", Jim Johnson Dublinin yliopistosta toteaa.

Tutkimuksen mukaan maavedessä on myös vähemmän alumiinia kuin suurten rikkipäästöjen aikaan. Muutos on tärkeä, sillä korkeat alumiinipitoisuudet vahingoittavat puiden juuria.

Happamien sateiden seurauksena solmittiin kansainvälisiä sopimuksia, jotka rajoittivat sadevettä happamoittavia rikki- ja typpipäästöjä. Ongelma oli yksi suurimmasta ympäristöuhista 1980-luvulla.

Suuren typpilaskeuman aiheuttama rehevöityminen on edelleen ongelmana useilla alueilla Euroopassa, mutta typpilaskeuman nykyinen taso Suomen alueella ei uhkaa metsiemme terveyttä.

"Metsämaidemme maaveden laatua on kuitenkin syytä seurata jatkossakin niin typen, rikin ja alumiinin kuin ravinteiden osalta, sillä paikallisten olosuhteiden säätelemät laskeuman vaikutukset eivät pysy muuttumattomina ilmaston muuttuessa", Nieminen Lukesta sanoo.