MT-kysely: Selvä enemmistö suomalaisista haluaa sähkölle hintakaton – asiantuntijat pitävät markkinan hinnoittelua toimivana
Energiateollisuuden ja Energiaviraston asiantuntijat ovat suomalaisten kuluttajien enemmistön kanssa eri mieltä hintakatosta. Kuluttajaliitosta tulee osittaiselle sääntelylle tukea.
MT:n kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen haluaisi, että pörssisähkön hintaa rajoitettaisiin hintakatolla. Mitä vanhempaa vastaajajoukkoa tarkastellaan, sitä enemmän hintakattoa kannatetaan. Kuva: Jarkko SirkiäSuomalaisista 63 prosenttia kannattaa pörssisähkön hinnan rajoittamista lakisääteisellä hintakatolla, käy ilmi MT:n teettämästä kyselytutkimuksesta. Vastaajista 18 prosenttia ei kannata hintakattoa ja niin ikään 18 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa.
Vastaajilta kysyttiin, ”tulisiko pörssisähkön hinnalle asettaa lakisääteinen katto (maksimihinta)”.
Asiantuntijat pitävät hintakaton kannatusta odotuksenmukaisena.
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoellin mukaan joulukuussa 2022 liiton teettämän kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia kertoi sähkön hinnan aiheuttavan taloudellisia vaikeuksia.
”Ei se sinällään yllätä”, johtaja Antti Paananen Energiavirastosta kommentoi hintakaton kannatusta.
MT:n kyselyssä vastaajilta selvitettiin taustatietoja esimerkiksi asuinpaikasta, asemasta ja kotitalouden koosta. Yleisesti vastauksista voi päätellä, että hintakattoa kannattavat ne ihmiset, joita asia kriittisesti koskee.
Tyypillisesti pienituloisten väestöryhmien, kuten yksinhuoltajien (70 prosenttia), työttömien (77 prosenttia) ja eläkeläisten (73 prosenttia) keskuudessa hintakattoa toivotaan.
Myös ne ryhmät, jotka oletettavasti asuvat kaukolämpöverkon ulkopuolella ja lämmittävät sähköllä, kannattavat hintakattoa eniten.
Maaseudulla ja taajaan asutuissa kunnissa hintakaton kannatus vaihtelee 70 prosentin molemmin puolin. Loput 30 prosenttia jakautuvat molemmissa melko tasan kannastaan epävarmojen ja kielteisesti suhtautuvien kesken.
Pääkaupunkiseudulla hintakatto saa vähiten kannatusta. Siellä 55 prosenttia kannattaa kattoa, 21 prosenttia vastustaa sitä ja 23 prosenttia ei osaa ilmaista kantaansa.
”Kukaan ei ole koskaan näyttänyt, että tarvittaisiin tällaisia massiivisia hintapiikkejä ohjaamaan kulutusta niin, että sähköä riittää kaikille.” Juha Beurling-Pomoell
Energiateollisuuden johtajan Pekka Salomaan näkemys on, ettei lakisääteistä hintakattoa pidä asettaa. Poikkeustilanteita ajatellen sähköyhtiöiden tulisi voida tarjota pörssihintaiseen sopimukseen hintakattoa. Se kuitenkin edellyttäisi uusia johdannaistuotteita pörsseihin.
Paananen näkee niin ikään keskusohjatun hintakaton ongelmalliseksi.
”Jos hintakatto säädettäisiin, osa myynti- ja ostotarjouksista poistuisi. Joustoa vähenisi markkinoilta. Lopulta se voisi johtaa siihen, että tuotantoa on niin vähän, etteivät ostajat saisi aina kaikkea tarvitsemaansa sähkömäärää”, Paananen analysoi.
Se voisi johtaa sähkön säännöstelyyn sähkökatkoilla.
Kuluttajaliittokaan ei kannata normaalin markkinatilanteen rajoittamista.
Beurling-Pomoell esittää, että sääntelyllä tasattaisiin pahimpia hintapiikkejä ja viime talven kaltaisia pitkiä poikkeuksellisen kalliita jaksoja.
”Jos sähkö tuotettaisiin esimerkiksi keskimäärin 10 sentillä ja 2,5 euron myyntihintaa leikataan, voiko ajatella, että elinkeinoelämä ottaa tässä laajassa mielessä todellista riskiä”, Beurling-Pomoell kysyy.
Paananen katsoo, että esimerkiksi loppiaisen ennätyksellinen 2,3 euron hintapiikki on osoitus markkinan toimivuudesta. Hinta osoitti niukkuutta arvioituun kulutukseen nähden.
Kalleimpana päivänä kulutus oli 800–1000 megawattia edellisen päivän ennustetta pienempi.
”Lopulta hinta siis ohjasi kulutusta.”
”Otetaanko vähän liikaa stressiä yksittäisistä hinnan heilahteluista?” - Pekka Salomaa
Beurling-Pomoell näkee toisin. Hänen mukaansa tapahtumat osoittavat, kuinka markkina voi mennä totaalisen sekaisin ja ennustamattomaan tilaan. Hänen mukaansa on näyttöä siitä, että ihmiset säännöstelevät tiukassa tilanteessaan kulutusta ilman holtitonta hinnan nousuakin.
”Kukaan ei ole koskaan näyttänyt, että tarvittaisiin tällaisia massiivisia hintapiikkejä ohjaamaan kulutusta niin, että sähköä riittää kaikille. Jo pienemmätkin korotukset riittävät ohjaamaan kuluttajia.”
Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on ollut kuluttajalle historian valossa edullisin ratkaisu.
Salomaan ja Paanasen mukaan kuluttaja ottaa tietoisen riskin siitä, että sähkön hinta voi olla ajoittain korkealla.
”Otetaanko vähän liikaa stressiä yksittäisistä hinnan heilahteluista”, Salomaa kysyy.
Riskiä sähköpörssin hinnanvaihtelusta ei saisi Salomaan mielestä siirtää säädöksillä sähköä jakeleville yrityksille.
Hänen mukaansa hintakaton ongelmallisuudesta kertoo se, että jotkin sähköyhtiöt ovat aiemmin tarjonneet vapaaehtoisesti hintakattoja kuluttajille ja myöhemmin irtautuneet sopimuksista.
Paananen ja Salomaa pitävät ymmärrettävänä, että ihmiset kantavat huolta korkeista sähkön hinnoista. Paananen kuitenkin muistuttaa, että Suomessa sähkön keskihinta on Euroopan toiseksi halvin.
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi 12.–17. tammikuuta yhteensä 1 092 henkilöä. Otanta on painotettu sukupuolen, iän, alueen ja puoluekannatuksen mukaan vastaamaan Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.
Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotoksissa tulokset ovat suuntaa antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
