Kaivosväki murehti Luostolla julkisuuden hallintaa
Tekir Oy:n johtaja Harri Saukkomaan mukaan virheiden korjaaminen ei nyt riitä yleisölle ja medialle. ”Vaaditaan potkuja jollekin.” Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoSODANKYLÄ–LUOSTO (MT)
Kielteinen julkisuus tuntuu olevan kaivosväen suurin tai ainakin vaikeimmin hallittava ongelma. Kannattavuuden, kuljetusten tai tekniikan murheet ovat insinööreille helpommin ratkaistavia.
Luostolla kaivosseminaarin järjestäneen Kaivosyrittäjät ry:n puheenjohtaja Harri Siitonen kertoi jopa harkinneensa oman tv-tuotantoyhtiön ostamista saadakseen ”oikeaa tietoa läpi”.
”Se on tullut selväksi, että ympäristöministeriö on täysin meitä vastaan – lyövät yrittäjiä päin näköä”, Siitonen valitti.
Kunnissa ongelmia ei sen sijaan ole, jos sellaiseksi ei lasketa kaivostyöpaikkojen aiheuttamaa asuntopulaa. Siitonen ennustikin kaivosalan tarjoavan 10 000 työpaikkaa vielä tällä vuosikymmenellä. Silloin mukaan on tosin laskettava myös Pohjois-Ruotsiin syntyvät työpaikat.
Kaivosten ympärillä käydään nyt populistista, poliittista peliä, ja yksi keskeinen pelaaja on ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.), arvioi viestinnän ammattilainen Harri Saukkomaa.
”Ministeri on kova peluri, joka ei jätä tilaisuutta käyttämättä kun sellaisen saa.”
Saukkomaan mukaan poliittisia palkintoja jaetaan jo kunnallisvaaleissa, vaikka peli ei siihen lopukaan.
Media ei kuitenkaan ole hyvä eikä paha. Se toimii omien lakiensa mukaan ja levittää osin väärää tietoa joskus tietämättömyyttään tai tyhmyyttään mutta usein myös siksi, että se tuottaa hyvin.
Saukkomaan mukaan ”vanha media” ottaa internetissä toimivan sosiaalisen median viestit tosissaan ja tekee niiden pohjalta uutisia. Ne uutiset taas tuottavat lisää kohua sosiaalisessa mediassa, jonka pohjalta tuotetaan uutisia ja niin edelleen.
”Syntyy kierre ja pyörre.”
Kun kielteinen julkisuus iskee, on enää vähän tehtävissä. Tilanteeseen pitää varautua etukäteen, Saukkomaa opasti ja markkinoi samalla yhtiönsä osaamista tällä alalla.
Saukkomaa varoitti liian positiivisesta julkisuudesta yhtiön alkutaipaleella.
”Perusteettomat odotukset eivät kestä, ja romahdus voi olla kaivosyhtiön maineelle tuhoisa.”
Tästä kuten monesta muustakin seikasta esimerkkinä oli Talvivaara, jossa ei aluksi näyttänyt olevan mitään ongelmaa. Tämä loi yhtiön johtoon haavoittumattomuuden tunteen.
Kuvaavaa oli, että Talvivaarassa ei ensimmäisten vuosien aikana ollut yhtään viestinnän ammattilaista.
”Tämän kokoisilla yhtiöillä niitä on yleensä puolen tusinaa.”
Saukkomaan mukaan Talvivaaran ympärillä mielikuvat jylläävät.
”Niissä pieni ja sankarillinen Daavid taistelee suurta ja pahaa Goljatia vastaan. Ei sellaista mielikuvaa vastaan voi käydä pelkkiä tosiasioita esittämällä. On luotava uusia, myönteisempiä mielikuvia.”
”Virheitä on tehty. Siitä ei ole epäilystä. Virheiden korjaaminen ei kuitenkaan riitä yleisölle eikä medialle.”
”Suomalaiseen tapaan vaaditaan viranomaisia toimimaan tai potkuja jollekin, kenelle tahansa”, Saukkomaa sanoi.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
