Kangasala saa hevosista mainetta ja tuloja
Wääksyn kartanossa toimivan Kangasalan Suka Oy:n yksityistallin hoitohevoset pörhistelivät jaloittelutarhoissaan tiistaina. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoKANGASALA (MT)
Kun kuntien talous on tiukoilla, uusiin kohteisiin ei löydy helposti rahaa. Liikuntaharrastusten tukeminen tuottaa asukkaille hyvinvointia ja terveyttä. Se alentaa terveydenhoidon kustannuksia ja tuottaa uutta yritystoimintaa.
Tytöt ja naiset ovat usein kiinnostuneita ratsuhevosista. Ravihevosten parissa harrastaa paljon miehiä ja poikiakin.
Hevonen houkuttelee ulos silloinkin, kun ulkona sataa ja työpäivän jälkeen väsyttäisi.
Hevonen pitää ihmisen liikkeellä muutenkin kuin ratsastuksen tai ajamisen ajan. Lantaa lapioidaan, hevosia talutetaan ja harjataan, talleja siivotaan.
Kangasalan Ratsastajat ry:n puheenjohtaja Ari Eriksson arvioi, että 30 000 asukkaan kunnassa saattaa olla parituhatta hevosta.
”Ratsastusseurassamme on yli 500 jäsentä, ja täällä on toinenkin seura ratsastajille. Lisäksi on useita ravitalleja”
Seuran internetsivuilla esittäytyy seitsemän ratsastuskoulua ja 16 yksityistallia.
Harrastajien omissa pihapiireissä olevia pikkutalleja on myös paljon.
”Tamperelaisillakin on hevosia Kangasalla, kun täällä on muutamia ratsastushalleja”, Eriksson kertoo.
”Saimme kunnalta talkoorahaa, kun rakensimme yhteisessä käytössä olevat ratsastuskentät ja monitoimitalon Pohtiolammin ratsastuskeskukseen.”
”Kunta oli lisäksi mukana, kun rakensimme tänne ratsastusreittejä. Keisarinharjulla on hevosille reitit, jotka kunta pitää kunnossa.”
Iso osa ratsastusreiteistä on kuitenkin yksityisillä mailla.
Wääksyn kartanon yksityistallin vetäjä Susanna Kankaansivu kertoo, että kunnan perhetyön kanssa on juuri tehty sopimus hevostoiminnan järjestämisestä tallilla.
”Kunnasta tulee aina mukana oma ohjaaja lasten ja nuorten kanssa”, hän kertoo.
”Lapset saavat tutustua eläimiin ja puuhailla tallissa.”
Lapset ja nuoret voivat myös ratsastaa talutettuina neljällä kiltillä hevosella ja ponilla, jotka on valittu tallin yli viidenkymmenen ratsun joukosta.
Kankaansivu toivoisi, että kunnassa olisi enemmänkin liikennemerkein merkittyjä yleisiä hevosväyliä.
”Silloin kävelijät tietäisivät, että reitillä saattaa tulla hevosia vastaan. Kunta voisi myös valistaa, kuinka hevonen kohdataan”, Kankaansivu ehdottaa.
”Voi vaikka tervehtiä ääneen, niin hevonenkin huomaa, että siinähän tulee ihminen.”
Hevostapahtumiin toivotaan kunnantoimiston väkeä katsomaan.
”Kun japanilaiset samurairatsastajat olivat Pohtiolammella harjoittelemassa, kunnanjohtaja oli paikalla. Kilpailut tuovat muutenkin paljon väkeä”, Eriksson sanoo.
Ratsastusväestä olisi hienoa, jos kunta osallistuisi myös ratsastuskeskuksen kentänpohjien uusimiseen.
”Pururadat ja jäähallit kustannetaan kunnan varoilla, mutta maneesit ja ratsastuskentät maksetaan yksityisten ihmisten rahoista”, Kankaansivu sanoo.
”Ruotsissa kunnat rakentavat maneeseja, ja siellä ratsastus onkin paljon halvempaa harrastajille.”
Wääksyn kartanossa toimii yksityinen hevosklinikka, mutta kunnaneläinlääkäreitäkin tarvitaan.
Päivystäjä voi nykyään olla kaukana. Kuntien yhteiset päivystyspiirit ovat suuria.
Jos on päivystysaikaan hätä, usean tunnin viivytys voi olla kohtalokas. Kuntien säästöt rajoittavat palveluita.
Kangasalan kunnan kehitysjohtaja Jarmo Kivineva vieraili vastikään Wääksyn kartanossa kunnanjohtajan kanssa.
”Talleilla oli päiväsaikaankin yllättävän paljon väkeä.”
”Kangasala on kaupunkimainen, ihan kiinni Tampereen kyljessä. Asiakaskuntaa siis riittää”, Kivineva sanoo.
”Kuntaliitosten seurauksena meillä on myös laaja maaseutu, jossa hevosille on tilaa.”
”Hevosyrityksissä on suuria mahdollisuuksia matkailuhankkeiden kehittämiseen. EU-rahoitus voisi auttaa siinä. Suhtaudumme kyllä erittäin myönteisesti alaan.”
REA PELTOLA
Kuntaliitosten
seurauksena
Kangasalla on
on myös laaja
maaseutu, jossa
hevosille on tilaa.«
JARMO KIVINEVA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
