Hallituksessa erimielisyyttä yksityisen maan lunastuslainsäädännön muutoksista – esitys lausuntokierrokselle
Lunastuslainsäädännön uudistamisen tarkoituksena on, että täyden korvauksen vaatimus toteutuisi jatkossa.
RKP:n puheenjohtajaa, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia hämmästytti, että myös kokoomus äänesti häntä kohtaan esitetyn epäluottamuslauseen puolesta. Kuva: Jarno MelaSaako kunta hyötyä taloudellisesti yksityisen maan pakkolunastuksista?
"Aiheellinen kysymys. Lainsäätäjän tarkoituksena tuskin oli se, että kunnat käyttäisivät pakkolunastusta taloudellisen tilanteensa kohentamiseen", totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) MT:lle.
Lunastuslainsäädännön uudistaminen on parhaillaan vireillä oikeusministeriössä. Omaisuuden suoja on keskeinen perusoikeus Suomessa ja tarkoituksena on parantaa maanomistajan oikeusturvaa.
"Tarkoituksena on, että täyden korvauksen vaatimus toteutuisi. Esitys on lähdössä lähiaikoina lausuntokierrokselle. Hallituspuolueilla on eri tulokulmia asiaan", vastaa uudistuksen esittelystä vastaava ministeri Henriksson.
MT:n saamien tietojen mukaan hallituksen piirissä pakkolunastuslainsäädännön uudistuksessa hallitus on kaikkea muuta kuin yksimielinen nyt lausuntokierrokselle lähtevästä lunastuslainsäädännön muuttamisesta. Asiaa esittelevä oikeusministeri Henriksson on hankkeen osalta ymmärrettävästi kieli keskellä suuta.
Keskustelua seuranneen toimittajan arvio näkemyseroista on seuraava: porvaristo ja vasemmisto ovat omissa kulmissaan ja vihreät ihan omilla linjoillaan.
Oikeusministeri Henriksson odottaa lunastuslainsäädännön uudistuksen etenevän eduskuntaan päätettäväksi nopeastikin, ainakin ennen juhannusta. Oikeusministeriön kalenterissa lain odotetaan etenevän eduskuntaesittelyyn juhannusviikolla.
Maaseudun Tulevaisuuden kuntavaaleja edeltävässä puoluepuheenjohtajien haastattelussa RKP:n Henriksson palasi myös kuntavaalien siirtämispäätökseen ja sitä seuranneeseen jatkokäsittelyyn eduskunnassa. Koronapandemian kiihtymisen vuoksi vaaleja siirrettiin lopulta eduskunnan yksimielisellä päätöksellä 18. huhtikuuta 13. kesäkuuta.
"Sillä tiedolla, kun päätös tehtiin ja sillä tiedolla, joka eduskunnalla oli päättäessään asiasta, ei ollut viisasta järjestää kuntavaaleja 18.4. Kukaan ei varmasti uskonut, että tartuntaluvut nousisivat 11 000:een. Mika Salminen ja THL nostivat esiin kehityskulun ja Viron luvut suhteutettuina Suomeen", oikeusministeri Henriksson vastaa.
THL:n rooli viranomaisena oli Henrikssonin mukaan aivan keskeinen. Vastuuta kantava päättäjä ei voinut siinä tilanteessa muuta kuin vetää johtopäätöksen, miten on toimittava: vaaleja siirrettiin.
Oman jälkinäytöksensä järjesti oppositio, perussuomalaiset ja kokoomus. PS vastusti ainoana eduskuntapuolueena vaalien siirtämistä, mutta äänesti lopuksi eduskunnassa siirron puolesta sekin. Sen sijaan PS ja kokoomus esittivät epäluottamuslausetta oikeusministerille. Hän sai eduskunnan luottamuksen äänin 103–66.
Henriksson kertoo, ettei häntä yllättänyt perussuomalaisen puolueen vastustus siirtää kuntavaaleja. PS keikkuu edelleen gallupeissa kannatukseltaan suurimpana puolueena.
"PS äänesti sitten vaalien siirron puolesta, mutta vaati vaaleista vastaavan oikeusministerin eroa. Se on kuperkeikka, jossa voi miettiä, mitä tässä haettiin, ja toki minä tiedän, mitä sillä haettiin."
Kokoomuksen yhtyminen ministerin erovaatimukseen jätti jäljet:
"Se että kokoomus meni samaan junaan mukaan, se yllätti. Se oli osoitus siitä, että kokoomuksellekin oli tärkeää peesata perussuomalaisia tässä asiassa. Ikävä nähdä."
RKP:n Henriksson muistutti kuinka RKP:n ollessa oppositiossa, puolue äänesti joulukuussa 2015 kokoomuksen silloisen valtiovarainministerin Alexander Stubbin (kok.) luottamuksen puolesta.
Vasemmistoliitto ja vihreät olivat esittäneet hallitukselle epäluottamuslausetta, joka koski ministeri Stubbin eduskunnalle antamaa virheellistä tietoa. Asia koski hallintorekisteriä puoltavia lausuntoja, jotka Stubb muisti roimasti yläkanttiin.
Stubb pyysi vääriä lukuja toistuvasti anteeksi ja kielsi eduskunnassa antaneensa tietoisesti ja toistuvasti väärää tietoa. Hallitus sai silloin luottamuksen äänin 126–56. Oppositiopuolueet RKP ja KD äänestivät hallituksen puolesta.
"Näin eri tavalla me ajattelemme. RKP on inhimillinen puolue", Henriksson muistuttaa puolueiden erilaisista valinnoista myös oppositiossa.
Lue aiheesta lisää:
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson: "Kaksoiskuntalaisuus on syytä selvittää uusiksi"
SDP äänesti vihreiden ja vasemmistoliiton rinnalla hallitusta vastaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
