Nato-keskustelu kaipaa realismia
Suomen Nato-jäsenyyden kannattajat näyttävät löytävän kaikesta mahdollisesta maailmantilanteeseen liittyvästä asiasta perustelun sille, miksi Suomen pitäisi kiireesti ryhtyä valmistelemaan Nato-jäsenyyshakemuksen jättämistä.
Monilla Suomen puolueilla on puoluekokoustasoiset päätökset kansanäänestyksen järjestämisestä, jos joskus pitäisi päättää Suomen Nato-jäsenyydestä. Näin ollen näyttää selvältä, että kansanäänestys järjestettäisiin, jos asia tulisi ajankohtaiseksi.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Suomessa on lain mukaan mahdollista järjestää neuvoa antava kansanäänestys. Asian eteneminen olisi seuraava: Tasavallan presidentin ja maan hallituksen tulisi yksimielisesti tehdä ehdotus Suomen liittymisestä Naton jäseneksi. Tämä ehdotus vietäisiin sitten neuvoa antavaan kansanäänestykseen. Tämän jälkeen hallitus antaisi tasavallan presidentin hyväksymän esityksen eduskunnalle Suomen liittymisestä Naton jäseneksi.
Eduskunta päättäisi hyväksymisestä kahdenkolmasosan äänten enemmistöllä.
On selvää, että valtiojohto voisi tehdä esityksen Natoon liittymisestä ja sitä koskevasta kansanäänestyksestä vain sellaisessa tilanteessa, missä etukäteen olisi erittäin suuri varmuus siitä, että kansanäänestyksessä enemmistön tuki ehdotukselle myös tultaisiin saamaan ja että eduskunnassa olisi asian tukena tarvittava määräenemmistö.
Näin siksi, että valtiojohto ei voi riskeerata maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteita mahdollistamalla tilanne, missä tasavallan presidentti ja maan hallitus esittäisivät sotilaallista liittoutumista ja itsenäisestä puolustuksesta luopumista, mutta esitys tulisi hylätyksi kansanäänestyksessä, tai eduskuntakäsittelyssä. Sillä jos näin tapahtuisi, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ajautuisi syvään kriisiin liittoutumisen tullessa hylätyksi, mutta toisaalta uskottavuuden murentuessa omaan puolustukseen ja liittoutumattomuuteen pohjautuvalta ratkaisulta. Tällaista riskiä valtiojohto ei kerta kaikkiaan voi ottaa.
Tarvittaisiin siis dramaattisia muutoksia kansalaisten mielipiteissä ja poliittisten puolueiden kannoissa, jotta valtiojohto voisi edes harkita liittoutumisratkaisua.
Korkeassa poliittisessa asemassa toimivien henkilöiden olisikin lopetettava turhanpäiväinen spekulointi Suomen Nato-jäsenyydellä ja päinvastoin toimittava kaikissa tilanteissa niin, että nykyratkaisun uskottavuus säilyisi ja vahvistuisi.
Juha Korkeaoja
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Kokemäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
