Metsissä on tulevaisuus

Puulla on lukemattomia käyttötarkoituksia, Mirja Vehkaperä kirjoittaa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomi on yksi maailman johtavista metsämaista. Puu on maamme kansallisia vahvuuksia. Teollisuuden rakennemuutos ei saa johtaa siihen, että hylkäämme täysin metsäosaamisemme. Metsätietomme ja -taitomme on valjastettava uuteen käyttöön. Tavoittelemme lisää työpaikkoja metsäsektoreille.

Puun käyttötarkoitukset eivät rajoitu paperiin. Pakkausmateriaaleja tarvitaan edelleen. Puupohjaisissa biopolttoaineissa suomalaiset yritykset ovat alansa huippua. Nanoselluloosasta voidaan valmistaa bioteknologian materiaaleja, tekstiilejä ja 3D-tulostinten materiaalit voivat olla myös puupohjaisia. Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Metsät ovat myös tärkeä virkistysympäristö. Matkailu ja luontopalvelut ovat eräs harvoista kasvavista aloistamme. Metsiä on hoidettava myös matkailun näkökulmasta.

Huomattava osa suomalaisista on metsänomistajia. Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja esitti viime viikolla metsämaksua niille metsänomistajille, jotka eivät myy metsäänsä. Metsänomistajat eivät tarvitse uusia maksuja. Metsää verotetaan tällä hetkellä jo moneen kertaan. Sitä paitsi, metsähän uusiutuu verrattain hitaasti, eikä metsää voi vain myydä silloin kuin poliitikko niin toivoo.

Metsäpolitiikka on monella tavalla kytköksissä myös ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Maamme pinta-alasta 71,6 prosenttia on metsää. Metsien kyky sitoa hiiltä ei voi koitua Suomen metsätalouden menetykseksi. Energia- ja ilmastokysymyksistä päätetään Suomea laajemmilla areenoilla, Euroopan unionissa ja YK:ssa. Suomen metsäpolitiikan ohjaus tulee säilyä edelleen suomalaisissa käsissä.

Ikäviä esimerkkejä löytyy lähihistoriasta. Vuonna 2011 YK:n ilmastokokouksessa Durbanissa sovittiin päästöoikeuksista. Suomen hallituksen siunauksella allekirjoitettiin sopimus, jossa pyyhittiin pois metsän hiilidioksidia sitova ominaisuus.

Bioenergialla on muualla maailmassa huono kaiku, koska se usein tarkoittaa energiantuotantoa ruoantuotannon kustannuksella. Suomessa bioenergia ei kuitenkaan ole pois ruoantuotannosta, eikä meitä siksi pitäisi rangaista uusiutuvan kotimaisen puuenergian käytöstä. Tämä on pidettävä mielessä kun keväällä valittava Euroopan parlamentti päättää ensimmäisten asioiden joukossa Euroopan energia- ja ilmastostrategiasta.

Metsässä on ollut Suomen kasvun juuret. Tehdään metsästä myös Suomen tulevaisuus.

Mirja Vehkaperä

kansanedustaja (kesk.)

Avaa artikkelin PDF