Keskustan puoluejohtoon pyrkivät kiirehtivät työllisyystoimia – "Vain talouskasvu pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan"

Riikka Pakarinen, Petri Honkonen, Katri Kulmuni, Annika Saarikko, Ilkka Tiainen, Hilkka Kemppi ja Pasi Kivisaari tavoittelevat paikkaa keskustan puoluejohdosta. Ehdokkaat kohtasivat paneelikeskustelussa Seinäjoella Kalevan navetassa tänään sunnuntaina. Kuva: Johannes Tervo

Keskustan puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaat vaativat nopeita ja vaikuttavia työllisyystoimia heti syksyn budjettiriihessä.

Puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, nykyinen varapuheenjohtaja Petri Honkonen sekä media-alan yrittäjä Ilkka Tiainen olivat asiassa samoilla linjoilla Seinäjoella tänään sunnuntaina järjestetyssä paneelikeskustelussa.

"Jos Suomessa olisi jo vuosikymmen sitten finanssikriisin jälkeen tehty niitä samoja työmarkkinauudistuksia, jotka on jo tehty Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa, olisimme olleet paremmassa iskussa taloutena ennen kuin korona löi päälle", Kulmuni toteaa.

"Työllisyystoimia tarvitaan välittömästi. Mielestäni parasta olisi lisätä paikallista sopimista yrityksissä", Kulmuni jatkaa.

Saarikon mielestä valtion on otettava roolia, kun äkillinen rakennemuutos kohtaa jotain aluetta esimerkiksi suuren tehdasyksikön lakkauttamisen muodossa.

"Esimerkiksi Kaipolan ratkaisua ei enää muuksi saa muutettua. Sen sijaan, että tässä keskitytään etsimään syyllisiä ja kertomaan yrityksille mitä he tekevät väärin, kaikki energia pitäisi keskittää siihen, että paikallisten yritysten ja kuntien kanssa aletaan kirjoittaa Jämsään uutta tarinaa."

Saarikko muistuttaa, että esimerkiksi Salossa on toivuttu Nokian lähdöstä ja Kajaanissa löydetty korvaavia työpaikkoja lakkautetun UPM:n tehtaan tilalle.

"Valtion on toimittava nopeasti ja autettava alueita uuteen alkuun."

Petri Honkonen korostaa työllisyysasteen noston merkitystä.

"Vain talouskasvu pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. Pystymme turvaamaan nykyisen kaltaiset koulutus- ja sosiaalipalvelut Suomessa kymmenen vuoden päästä vain, jos talous ja työllisyys parantuvat merkittävästi."

Myös Honkonen nostaa esiin paikallisen sopimisen lisääminen.

"Ei Etelärannassa tiedetä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä konepajoille Lapualla tai Kauhavalla. Paikallinen sopiminen on aluepolitiikkaa. Sitä kautta voidaan mahdollistaa yrityksille joustot ja antaa työntekijöiden pitää työpaikkansa."

Ilkka Tiaisen mukaan vientiteollisuuden lisäksi pitäisi puhua tuontieuroista.

"Koulutusta pitää uudistaa eri tasoilla niin, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa kun nämä henkilöt valmistuvat. Yrityksen menestys syntyy osaavasta työvoimasta ja tärkeintä on lopulta työpaikan henki."

Annika Saarikko kertoo ärsyyntyneensä Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Otso Kivekkään kehotuksesta suosia ruotsalaisia elintarvikkeita suomalaisen ruuan sijaan.

Kivekäs perusteli näkemystään sillä, että lounaissuomalainen maatalous tuhoaa Itämeren.

"Se kommentti ärsytti aivan suunnattomasti, mutta siinähän vihreät huutelee. Kyllä meillä keskustalaisilla on itsetuntoa puolustaa kotimaista maataloutta. Se on meidän puolueelle sydämen asia", hän sanoo.

Saarikon mukaan suomalainen viljelijä pärjää, jos kotimainen kuluttaja arvostaa suomalaista ruokaa ja poliittiset päättäjät ymmärtävät maatalousyrittäjien todellisuutta.

Petri Honkonen kertoo niin ikään pahastuneensa Kivekkään aivoituksista.

"Ei sen suppeammin ajattelevia ihmisiä kuin vihreät olekaan. Meillä on mahtavat olosuhteet tuottaa maailman puhtainta ruokaa. Kotimainen maatalous pitäisi ottaa kansallisena vahvuutena eikä väheksyä sitä, kuten vihreät tekevät."

Kulmuni painottaa, että keskusta ja Suomen perustuslaki puolustavat maanomistajien ja maatalousyrittäjien omaisuudensuojaa.

"Jos me emme puolusta kotimaista teollisuutta ja maataloutta, niin ei sitä tee kukaan muukaan. Tämä on erittäin tärkeä isänmaallinen asia".

Myös puheenjohtajaehdokas Tiainen sekä varapuheenjohtajaksi ehdolla olevat Pasi Kivisaari, Riikka Pakarinen ja Hilkka Kemppi pitävät maatalouden toimintaedellytyksistä huolehtimista yhtenä keskustan tärkeimmistä poliittisista tavoitteista.

"Täytyy muistaa, että maatalouden asioita ajetaan merkittävissä määrin EU:n kautta. Olemme suhteellisen hyvin onnistuneet huolehtimaan sekä suomalaisen maa- että metsätalouden tarpeista EU:ssa", varapuheenjohtajaehdokas Pakarinen sanoo.

Pakarinen pyrkii nyt palaamaan keskustan varapuheenjohtajaksi toimittuaan tehtävässä aiemmin vuosina 2012–2014.

Pakarinen oli europarlamentaarikko kaudella 2009–2014.

Hilkka Kemppi korostaa, että hallitusneuvotteluissa vain keskusta puolusti suomalaista ruokavientiä.

"Sehän on aivan kriittistä meidän maataloutemme kannalta."

Kaikki puheenjohtajistoon ja varapuheenjohtajistoon pyrkivät keskustalaiset kannattavat turkistarhausta, jonka hallituskumppanit vihreät ja SDP haluaisivat kieltää.

"Eniten turve- ja turkiskeskustelussa itseäni häiritsee alan yrittäjien syyllistäminen. Kun nämä alat ovat jo valmiiksi turbulenssissa ja siihen lyödään päälle asenteellinen syyllistäminen, se on epäreilua", Pasi Kivisaari sanoo.

Kaikki ehdokkaat myös suhtautuvat myönteisesti turpeeseen.

"Jos Suomessa halutaan pitää kiinni huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta, niin meillä ei voida luopua turpeesta", Honkonen painottaa.

Seinäjoen paneelikeskustelussa nähtiin yksimielinen joukkio, sillä myös EU-kysymyksissä oltiin käytännössä lähes yhtä mieltä.

Keskustalaiset haluavat kehittää EU:ta itsenäisten jäsenvaltioiden liittona. Unionin liittovaltiokehitystä vastustetaan.

Kriittisin EU:n koronatukipakettiin on Tiainen, joka pitää nykymallisen ratkaisun hyväksymistä mahdottomana.

"En voi hyväksyä sitä, että Suomen itsenäisyys myydään yhden viruksen takia."

Keskustan puoluesihteeriksi pyrkii tällä hetkellä vain nykyinen puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.