Metsän innovaatiotsyntyvät pieninä ja kasvavat kauan
Metsäteollisuuden syklit ovat pitkiä. Se koskee myös tuotteiden elinkaaria. Uusien tuotteiden kehittelyyn ja kaupallistamiseen kuluu helposti 30 vuotta.
”Metsäteollisuuden syklien pituudesta hyvä esimerkiksi on kakkosnelonen lankku. Se keksittiin 150 vuotta sitten ja se on edelleen huipputuote, joka käy hyvin kaupaksi”, sanoo innovaatiojohtaja Antro Säilä Metsäteollisuus ry:stä.
Säilän usko metsäteollisuuden tulevaisuuteen on vahva. Biotalous tarvitsee puuta. Se on uudistuva materiaali, joka sitoo hiiltä.
”On suorastaan maailman ihme, jos puurakentamisen järkevyyttä ei ymmärretä ja puuhun aleta panostaa. Kestävän kehityksen nimissä puu pitäisi valita rakennusmateriaaliksi aina kun se on mahdollista.”
Vaikka sahoja odottaa loistava tulevaisuus, niillä ei mene kovin hyvin juuri nyt. Sahat eivät ole saaneet tukkia sellaiseen hintaan ja sellaisia määriä kuin ne olisivat halunneet.
Koska tuotanto ei ole ollut kannattavaa, se on supistunut miljoonilla kuutioilla.
”Tässä on sellainen tilanne, että pitää katsoa, ehtiikö ruoho kasvaa ennen kuin lehmä kuolee.”
Säilän mukaan suomalainen metsäteollisuus ei ole juurikaan keksinyt uusia tuotteita. Sen sijaan se on kopioinut menetelmiä ja tuotteita muun muassa Keski-Euroopasta ja innovoinut niitä paremmiksi.
”Metsäteollisuuden menestys perustui kilpailijoita halvempaan puuhun ja työhön. Koneita myös viritettiin kilpailijoita tehokkaammiksi, niihin lisättiin levyttä ja nopeutta.”
”Pitää muistaa, että Suomi on saari ja asiakkaat ovat kaukana. Meidän pitää voittaa tuo takamatka tehokkuudella.”
Nyt samaa kopiointia harrastavat venäläiset ja kiinalaiset. Suomen pitäisi keksiä jotain uutta.
”Meillä on edelleen valtteja. Tehokas puunkorjuu on yksi sellainen. Siinä apuna on se, että metsät kasvavat vain kolmea pääpuulajia, mikä helpottaa logistiikkaa”, luettelee Säilä.
Myös metsäalan koulutus on sidottu vahvasti teollisuuden tarpeisiin. Jopa yliopistokoulutus on käytännönläheistä, ja sen painopisteitä voidaan muuttaa tarpeen mukana.
”Ketteryys on yksi Suomen valteista. Se koskee koko metsäalaa”, sanoo Säilä.
Prosessi- ja tuotantoinnovaatioiden lisäksi metsäteollisuus on lisännyt panostuksia myös kokonaan uusiin tuotteisiin. Koska uusien tuotteiden läpilyönti vie kymmeniä vuosia, perusteollisuutta tarvitaan vielä pitkään.
Kaiken lisäksi monet uutuudet ovat integroitu selluteollisuuteen. Ilman vahvaa perusteollisuutta ei siten synny uusia tuotteita. Eikä energiaa.
”Onneksi sellu on yksi niistä tuotteista, joiden kysyntä ei ole laskussa. Sitä tarvitaan vaikka painopapereiden kysyntä laskee.”
Säilän mukaan painopapereiden tuotantoakaan ei kannata turhaan ja omilla päätöksillä lopettaa. Sitäkin tarvitaan maailmalla vielä pitkään.
”Meillä on tehokkaat tehtaat. Koska paperia edelleen tarvitaan, miksi antaisimme sen tuotannon muille niin kauan kun se on kannattavaa.”
Metsäteollisuus näkee tulevaisuutensa uutena biopohjaisena liiketoimintana, joka rakentuu kannattaville tuotteille. Toisena kulmakivenä pysyvät nykyiset perustuotteet eli sellu, paperi, kartonki, pehmopaperit ja puutuotteet.
”Maailman ruuasta kolmannes pilaantuu. Pakkausmateriaalien tarve on huima, ja pelkästään niiden valmistamisessa riittäisi työtä meidän eliniäksi.”
Perustuotteiden rinnalle on jo nyt noussut energiateollisuus. Metsäteollisuus tuottaa lämpöä ja sähköä. Tarjolla on metsähaketta, pellettejä, bioöljyjä ja biokaasuja.
”Valitettavasti öljyä riittää edelleen ja sen hinta on matalalla. Ennen pitkää öljyn poraus käy kuitenkin liian kalliiksi. Onneksi puusta voi valmistaa kaikkia tuotteita mitä öljystäkin.”
Seuraava askel on liikenteen biopolttoaineissa. Metsäteollisuus kehittää ja rakentaa jo nyt laitoksia uuden sukupolven biodieselin ja bioetanolin tuotantoon.
Niiden päälle tulevat biokemikaalit, joita ovat esimerkiksi erilaiset suoja-aineet. Sitten vuorossa ovat erilaiset komposiitit ja lopulta puupohjaiset lääkkeet ja kosmetiikka.
”Uudet innovaatiot syntyvät pieninä. Muuten tämä olisi aivan liian helppoa.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
