SAK:n Eloranta: "Maatalouden kriisituki on tärkeää myös meidän liitoillemme"

"Työmarkkinapolitiikka on politisoitunut oikein urakalla." SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta syytää kritiikkinsä hallituksen suuntaan. Kuva: Kari Salonen

"Meidän tietyille liitoillemme maatalouden ja kotimaisen alkutuotannon säilyminen on tärkeää. Elintarviketyöläisten liitto jäsenineen on suurin maatalousketjun sektoreista, mutta tuotantoketjuun kuuluu muitakin SAK:n liittoja", SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tukee maataloudelle luvattua kriisipakettia.

Maan hallitus käsittelee valtion talousarvioesitystä budjettiriihessään 28.–29. elokuuta.

Koko elintarvikealan tuotantoketju kuljetuksineen ja jatkojalostuksineen työllistää Elintarviketeollisuusliiton laskelman mukaan Suomessa yhteensä 340 000 ihmistä.

Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen piti Keskisuomalainen-konsernin lehdille antamassaan haastattelussa (9.8.2018) "maataloustukia äärettömän tärkeinä, sillä niillä turvataan kotimaista tuotantoa ja ne mahdollistavat alan kasvun."

SAK:n puheenjohtaja Eloranta otti kantaa budjettiriihen ajankohtaisiin kysymyksiin myös maatalouden kriisipaketin osalta SAK:n järjestämässä työmarkkinaseminaarissa Helsingissä 14. elokuuta.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.) katsoi MT:n haastattelussa (MT 13.8.2018), että maatalouden kriisitukipaketin olisi oltava vaikuttavuudeltaan vähintään sata miljoonaa euroa.

SAK julkisti kuluneella viikolla myös keskusjärjestön tavoitteet vaalikaudelle 2019–2023. Keskeistä SAK:n tavoitteille on sopimusyhteiskunnan lujittaminen ja luottamuksen rakentaminen.

"Haluamme seuraavan eduskunnan tekevän tekoja, joilla he osallistuvat kanssamme luottamuksen rakentamiseen. Myös työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin ytimessä on luottamus", SAK esittää.

SAK:n luottamus nykyiseen hallitukseen ja sen harjoittamaan työmarkkinapolitiikkaan on horjunut Elorannan mukaan pahasti. Jos hallitus vie eteenpäin esittämäänsä irtisanomissuojan heikentämistä pienissä yrityksissä, liitoilla on valmius aloittaa työpaikoilla mielenilmauksia ja muita toimia. Näistä SAK ja jäsenliitot eivät vielä kerro.

"Ilmapiiri on kohtalaisen jännittynyt ja tulehtunut. Siihen vaikuttaa koko hallituskauden toimet", Eloranta arvioi.

Työmarkkinoiden tilannetta SAK:n puheenjohtaja pitää varsin outona:

"Liittojen (työnantaja- ja työntekijäliitot) välit ovat hyvät – ja hallitus pilaa tällaisella toiminnalla tunnelmaa."

Hallituksen toiminnalla Eloranta viittasi parhaillaan lausuntokierroksella olevaa esitystä irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä. Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttamisesta.

Tarkoituksena on keventää yksilöllisten irtisanomisten kriteereitä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Hallituksen mukaan muutoksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä. SAK on vastustanut esitystä jo työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, jossa olivat edustettuina työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöt, Suomen Yrittäjät, Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä Valtion ja Kirkon työmarkkinalaitokset.

Kansainvälisiin tutkimuksiin perehtyneen SAK:n johtajan Annika Rönni-Sällisen mukaan irtisanomiskynnys ei ole Suomessa erityisen korkea.

Työministeri Jari Lindström (sin.) vastasi taloustoimittajien tilaisuudessa torstaina hallituksen vievän esitystään alle 20 henkeä työllistävien yritysten irtisanomisten helpottamisesta eteenpäin.

"Aikatauluna on marraskuu 2018", Lindstöm viittasi eduskunnalle annettavaan lakiesitykseen.

SAK:n hallitus on koolla 3. syyskuuta. Silloin alkaa Elorannan sanoin "lähtölaskenta järjestöllisille toimenpiteille, jos siltä näyttää".

Hallitus keskeytti jo kesäkuussa lainvalmistelun toiseen esitykseen, jolla olisi tähdätty muuttamaan alle 30-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määräaikaista palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen ilman, että määräaikaisuutta tarvitsisi erikseen perustella.