Viidennes valtion talousmetsistä ei todellisuudessa ole talouskäytössä
Metsähallitus aikoo rajata suojelualueiksi 15 000 hehtaaria. Lisäksi suojeltavaksi etsitään 100 000 hehtaaria soita. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoViidenneksellä valtion talousmetsistä hakkuita on rajoitettu.
Joukossa on harvinaisten lajien leviämistä palvelevia ekologisia käytäviä, suojelualueiden reunametsiä ja erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltuja metsiä.
Rauhassa saavat olla myös valtion jouto- ja kitumaat, kuten suot ja kalliot.
Metsähallituksen maa-alueesta noin puolet on metsätalouden käytössä.
Viime aikoina Metsähallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota vesiensuojeluun ja riistakantojen turvaamiseen, kertoo Metsähallituksen ympäristöpäällikkö Antti Otsamo.
Talousmetsien ojia on tukittu riistaelinympäristöjen ennallistamiseksi viime vuonna 590 hehtaarin alalla.
Valtion talousmetsissä on laskettu olevan noin 2 500 metson soidinpaikkaa. Niistä on kertynyt yhteensä 40 000 hehtaaria rajoitetussa käytössä olevaa metsätalousmaata.
Metsähallituksen omalla päätöksellä suojellut alueet eivät ole virallisia suojelualueita. Niillä saa esimerkiksi metsästää.
”Emme puhu talousmetsistä vaan monikäyttömetsistä”, Otsamo toteaa.
”Jos virallista suojelua kovin paljon lisätään, se alkaisi rajoittaa jo kansalaisten virkistysmahdollisuuksia.”
Suunnittelussa talousmetsien ulkopuolelle rajattujen maiden suojelu on silti pysyvää, Otsamo vakuuttaa. Tulostavoitteen kiristäminenkään ei hänen mukaansa veisi näitä metsiä hakkuuseen, sillä hakattavaa riittää muutenkin.
Virallisiksi suojelualueiksi Metsähallitus aikoo rajata noin 15 000 hehtaaria nykyisen hallituskauden aikana. Hallitus on linjannut suojeltavaksi 20 000 hehtaaria julkisia maita, josta Metsähallituksen osuudeksi on kaavailtu kolme neljäsosaa.
Luonnonsuojelujärjestöt ovat vaatineet enemmän. Ne ovat ehdottaneet yhteisessä kannanotossa yhteensä 150 000 hehtaaria valtion maita suojeltavaksi tarkkaan rajatuissa ehdotuksissa.
Otsamon mukaan järjestöjen ehdotukset on otettu vakavasti ja tutkittu tarkkaan. Puolet alueista on jo Metsähallituksen omalla päätöksellä rajattu talouskäytön ulkopuolelle. Loppu taas ei suojelua kaipaa.
”Huomattava osa järjestöjen ehdotuksista oli nuorta, hoidettua talousmetsää, lannoitettua ja harvennettua. Aidosti ihmettelimme, miksi sellaisia ehdotettiin. Siitä jäi vähän huono maku.”
”Ihmettelen, miksi he sitä ihmettelevät”, ihmettelee Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Sini Eräjää.
Hänen mukaansa talousmetsien avulla suojelualueista rajataan ehjiä kokonaisuuksia.
”Nykyisilläkin suojelualueilla on talousmetsiä. Vuosikymmenten kuluessa niiden luontoarvot lisääntyvät.”
Eräjään mukaan 150 000 hehtaarin suojeluesitys ei ole vastaehdotus hallitusohjelmalle, vaan pitkän aikavälin tavoite.
Luonnonsuojeluliiton mielestä Metsähallituksen omat suojelupäätökset eivät herätä luottamusta. Järjestöt eivät ole pyynnöstäkään saaneet karttoja nähtäville.
Entä täyttyykö suojelun tavoite, säilyvätkö harvinaiset lajit? Milloin metsiä on suojeltu riittävästi?
”Sitten, kun uhanalaisten lajien tilasta kertovat käyrät eivät enää näytä alaspäin”, Eräjää sanoo. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan joidenkin hyönteisten lajikato on hidastunut, toisissa lajiryhmissä metsälajiston köyhtyminen jatkuu.
”Se tulos saadaan, mitä tutkitaan”, Otsamo kommentoi. Lajistokartoituksia on viimeisten 20 vuoden aikana tehty valtavasti, joten harvinaisuuksia löytyy.
Otsamon mielestä suojelua tulisi verrata siihenkin, mitä muissa maissa tehdään. Suomessa tiukasti suojellun metsämaan osuus on yksi maailman korkeimmista.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
