EU-komissio haalii lisää valtaa uudella hätäinstrumentilla: tulevissa kriiseissä Suomi ei voi sulkea rajoja ja lannoitetehdas voi joutua Brysselin talutusnuoraan

Komission varapuheenjohtaja, tanskalainen Margarethe Vestager (vas.) ja ranskalainen sisämarkkinakomissaari Thierry Bretton julkistivat esityksen uudesta sisämarkkinoiden hätäinstrumentista viikko sitten Brysselissä. Kuva: Claudio Centonze

Vuoden 2020 alussa Eurooppaan iskeneen pandemian aikana 27 jäsenmaan unioni paljasti haavoittuvuutensa. Suojavarusteita ei saatu toimitettua sinne, missä niitä eniten tarvittiin, koska monet jäsenmaat ottivat käyttöön vientikieltoja. Koko maanosan logistiikka ja samalla talous halvaantuivat, kun rajoja suljettiin kansallisilla päätöksillä.

EU:n komissio haluaa korjata tilanteen uudella sisämarkkinoiden hätäinstrumentilla (SMEI). Jos esitetty malli menisi sellaisenaan läpi, se siirtäisi kriisitilanteissa ja niihin valmistautumisessa valtaa komissiolle.

Komissaarit voisivat vaatia yrityksiltä tietoja niiden varastoista ja tuotantokapasiteetista. Brysselillä olisi mahdollisuus määritellä, mitä tilauksia yritykset priorisoivat ja mitä eivät. Jos määräyksiä ei noudatettaisi, yrityskohtaiset sakot voisivat nousta satoihin tuhansiin euroihin.

Jos hätäinstrumentti olisi olemassa jo nyt, Bryssel voisi MT:n komissiolähteiden mukaan esimerkiksi määrätä, mitä eurooppalaisia lannoitetehtaita pidetään käynnissä ja mihin ne toimittavat tavaraa. Ukrainan sodan aiheuttaman kaasun hinnannousun vuoksi jopa 70 prosenttia Euroopan typpilannoitetuotannosta on pysähdyksissä.

Hätäinstrumentilla komissio voisi ottaa erityisesti terveydenhuollon kannalta välttämättömiä tuotteita ja raaka-aineita valmistavan teollisuuden ohjaukseensa. Sama koskisi kuitenkin hyvin herkästi myös elintarvikeketjua.

Euroopan maataloustuottajien etujärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo, että komission ja jäsenmaiden muodostaman neuvoston pitäisi keskittyä tulevia kriisejä silmällä pitäen varmistamaan poliittisilla päätöksillä se, että eri energiamuotoja pystytään kaikissa tilanteissa tarjoamaan mahdollisimman monipuolisesti.

Ukrainan sodan aikana elintarviketjussa on Pesosen mukaan paljastunut heikkouksia, jotka voivat olla huoltovarmuuden kannalta lopulta hyvinkin kriittisiä. Suurin osa näistä heikkouksista liittyy tavalla tai toisella energian hintaan.

Esitys uudesta hätäinstrumentista on MT:n komissiolähteen mukaan pitkälti ranskalaisen sisämarkkinakomissaari Thierry Brettonin käsialaa.

Koronapandemian ensimmäisinä viikkoina Bretton kuulemma ilmoitti Brysselissä hyvin suoraviivaisesti, että komission pitää ryhtyä ohjaamaan huoltovarmuuden kannalta oleellista tuotantoa. Brettonin väitetään esimerkiksi soittaneen ranskalaisille hajuvesitehtaille, jotta nämä siirtyisivät valmistamaan desinfiointiaineita.

Esitykseen kriittisesti suhtautuvien mukaan juuri Brettonin ”ranskalainen” kädenjälki näkyy komission suunnitelmissa. ”Pohjoismaissa tällainen lähestymistapa on vieras”, komissiosta myönnetään.

Samaan hengenvetoon eri lähteet kuitenkin muistuttavat, että nimenomaan Suomen huoltovarmuusjärjestelmää on Brysselin valmistelussa käytetty mallina. Tosin esimerkiksi kasvomaskien kanssa myös Suomen huoltovarmuus petti.

Komission esitys menee sekä jäsenmaiden että EU-parlamentin käsittelyyn. Muiden muassa Belgia, Tanska, Hollanti ja Slovenia ovat jo varoittaneet, että komissio menee liian pitkälle, mitä tulee yritystoiminnan ja toimitusketjujen ohjaamiseen ja valvontaan.

Vaikka esitystä periaatteessa kiitellään, kriisitilanteen määrittely ja jäsenmaiden suvereniteetin suojaaminen on saksalaisen EU-diplomaattin mukaan kirjattu ”vaarallisen epäselvästi”.

Teollisuuden eurooppalaiset etujärjestöt suhtautuvat kriittisesti siihen, että komissio voisi jo lähestyviin kriiseihin valmistauduttaessa vaatia liiketoiminnan kannalta arkaluontoista tietoa yritysten varastoista ja kapasiteetista.

Saksan koneenrakennusteollisuusliiton (VDMA) toimitusjohtajan Thilo Brodtmanin mielestä sisämarkkinakomissaari Bretton ei luota vapaisiin markkinoihin vaan pyrkii nytkin tuomaan sisämarkkinoille Ranskalle tyypillistä valtion ohjausta.

Keskuskauppakamarin liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Päivi Wood näkee esityksessä ”paljon hyvää”. Hän korostaa muun muassa sitä, ettei rajoja voida sisämarkkinoilla jatkossa sulkea sillä tavalla kuin esimerkiksi Suomi koronan aikana sulki.

Vientiyrityksien kannalta esitykseen sisältyy Woodinkin mielestä riskejä.

”Miten toimitaan sellaisten yritysten kanssa, joilla on huoltovarmuuden kannalta oleellisten tuotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle? Määrätäänkö ne priorisoimaan EU-tilauksia?” hän kysyy.

Bretton ja komission varapuheenjohtaja Margarethe Vestager ovat torjuneet väitteet, joiden mukaan komissio luisuttaa taas valtaa Brysseliin. Bretton on muistuttanut, että esimerkiksi Yhdysvalloissa liittohallituksen liikkumavara on kriisitilanteissa paljon suurempi kuin mitä komissiolle nyt esitetään.

EU-parlamentissa komission suunnitelma on saanut myönteisen vastaanoton. Vihreitä edustava sisämarkkinavaliokunnan puheenjohtaja Anna Cavazzini on kiitellyt sitä, että komissio on ottanut opiksi pandemian aikaisista puutteista ja virheistä.

Parlamentin teollisuusvaliokuntaan kuuluva EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) on samaa mieltä.

”EU:lla ei ole ollut työvälineitä sellaisten tilanteiden varalta, joissa kansalaisten henki ja terveys on vaarassa”, Virkkunen korostaa. Hänen mukaansa on selvää, että komission esitykseen liittyvät päätöksentekomenettelyt pitää käydä tarkasti läpi sekä parlamentissa että jäsenmaissa.

Lue lisää: