Tämä metsä on monen suomalaisen mielestä kaunein: varttunut, metsätalouskäytössä oleva mäntymetsä, jossa on kuusialikasvosta.
Tutkimus: Suomalaiset pitävät varttunutta kasvatusmetsää kauneimpana – lumi piilottaa avohakkuun turisteilta
Metsän kauneus riippuu paitsi henkilökohtaisista mieltymyksistä, myös vuodenajasta.
Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Harri Silvennoinen tutki väitöstutkimuksessaan metsän maisema-arvoa. Tutkimuksessa pyydettiin sekä suomalaisia että Suomessa vierailevia turisteja ottamaan kantaa erilaisten metsien miellyttävyyteen.
Suomalaisten mielestä kaikkein kaunein metsä on varttunut kasvatusmetsä.
”Tiheä puusto haittaa esteettisesti erityisesti meitä suomalaisia. Pidämme eniten järeästä ja suhteellisen harvapuustoisesta mänty- tai koivumetsästä, jonka pohjaa elävöittää kuusialikasvos”, Silvennoinen kertoo.
Vaikka luonnon monimuotoisuudesta on puhuttu viime vuosina paljon, metsässä kävijä ei välttämättä koe ekologisesti kestävää maisemaa kauniiksi. Silvennoisen tutkimuksessa selvisi, että esimerkiksi taajamien ulkoilumetsissä kävijä ei useinkaan arvosteta kuolleita maa- ja pystypuita.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että metsänkäsittely voi joko lisätä tai vähentää metsän maisema-arvoa.
Avohakkuu romahduttaa metsän maisema-arvon. Luontainen uudistus siemenpuuhakkuulla vaikuttaa siihen huomattavasti vähemmän. Toisaalta harventamattomana pusikoituneen ja tiheän riukuuntuneen nuoren metsän taimikon maisema-arvo on hyvin matala.
”Metsän uudistaminen rumentaa aina maisemaa. Uudistamisen aiheuttama maisema-arvon romahtaminen on kuitenkin kohtalaisen lyhytaikaista, jos sitä vertaa metsän koko kiertoaikaan”, Silvennoinen kuvailee.
”Luontainen uudistaminen siemenpuustolla on maisemallisesti selvästi parempi vaihtoehto kuin avohakkuu ja metsän viljely. Taimettunut siemenpuumännikkö saatetaan kokea joissain tilanteissa jopa kauniimpana kuin uudistuskypsä kuusikko.”
Maiseman miellyttävyydellä on merkitystä jopa kansanterveydelle.
”Miellyttävät maisemat aktivoivat meitä liikkumaan, millä puolestaan on positiivinen vaikutus fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Esteettisiä elämyksiä ja maisemien kauneutta pidetään jopa yhtenä tärkeimmistä virkistyskäytön motiiveista”, Silvennoinen kertoo.
”Myös halukkuus vierailla alueella on voimakkaasti sidoksissa kohteen kauneuteen ja näkymien laatuun. Erityisen tärkeä merkitys maisemilla ja esteettisillä elämyksillä on matkailtaessa ja lomailtaessa.”
Lumisade on maisemalle usein kasvojenkohotus. Ulkomaiset matkailijat voivat pitää avohakkuutakin talvella kohtuullisen kauniina.
”Keskimäärin talousmetsät näyttävät soveltuvan virkistys- ja matkailukäyttöön selvästi paremmin talvella lumen aikaan kuin kesällä”, Silvennoinen kertoo.
”Myös katselijan roolilla näyttäisi olevan vaikutus maisemakokemukseen. Esimerkiksi metsänomistajat ja metsäalan ammattilaiset kokevat metsänkäsittelyjen maisemavaikutukset myönteisemmin kuin muut. Metsämaiseman arvioija ei ole ulkopuolinen tarkkailija, vaan hänen arvostuksiinsa sisältyy aina myös kohteen mahdollinen käyttö.”
Seuraavaksi Silvennoinen aikoo tutkia lumisuuden vaikutusta suomalaisten maisema-arvostuksiin.
Omasta kokemuksestaan Silvennoinen kertoo, että esimerkiksi puolukka-aikaan aukkohakkuut ovat hänelle mieluisempia ja vetovoimaisempia ympäristöjä kuin muina vuodenaikoina.
Tutkimuksessa tulokset perustuvat neljään osatutkimukseen, joihin osallistui yhteensä 1 385 henkilöä. Maisemien kauneus määriteltiin metsästä otettuja valokuvia katsomalla.
Käytetty kuva-aineisto sisälsi puulajikoostumukseltaan, metsänkäsittelyltään ja puuston kehitysvaiheeltaan tyypillisiä suomalaisia talousmetsiä, virkistysmetsiä ja matkailualueita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
