WWF Suomi kestävän kalastuksen ja hylkeiden asialla
Risto Tolonen kritisoi WWF Suomen hylkeensuojelu- ja kalatyötä (MT 28.7.).
WWF Suomen tavoitteena on suojella uhanalaisia lajeja. Sitä kautta voidaan turvata myös luonnosta hyötyvien elinkeinojen kuten kalastuksen säilyvyys.
WWF Suomen Kuluttajan kalaopas auttaa kestävien ruokakalojen valinnassa. Lähes kaikki kotimaiset kalat ovat kalaoppaassa vihreällä, suositeltavien kalojen listalla.
Itämereltä kalastettu siika on listattu kalaoppaaseen harkiten ostettavien listalle ja Itämeren villi lohi on uhanalaisuutensa vuoksi vältettävien kalojen listalla.
Vuonna 2012 markkinoille tuli poikkeuksellisen paljon siikaa ja lohta, mikä oli pääsyy kyseisten lajien hinnanlaskuun. Viime vuosina sekä meri- että rannikkoalueen ammattikalastuksen arvo on kuitenkin jatkuvasti kasvanut.
Harmaahylkeen kanta-arvioissa menevät usein sekaisin koko Itämeren, koko Suomen ja Manner-Suomen kannat. Vaikka koko Itämeren hallikanta on kasvanut noin 29 500 yksilöön, Suomen riistakeskus huolehtii pyynnistä ainoastaan Manner-Suomen metsästysalueella, jolla hallien määrä on pysynyt noin 4 000 hylkeen tasolla kohta jo kymmenen vuotta.
WWF on kiinnittänyt toistuvasti huomiota Manner-Suomen 1 050 yksilön pyyntikiintiöön. Kiintiö on erittäin suuri, kun sitä vertaa alueen hallimäärään tai muihin Itämeren alueen pyyntikiintiöihin: 15 000 harmaahylkeen Ruotsissa pyyntikiintiö on vain 230 yksilöä ja 6 000 harmaahylkeen Ahvenanmaalla 450 yksilöä.
Jos 1 050 harmaahylkeen metsästyskiintiö toteutuisi, Suomen metsästysalueen kanta taantuisi nopeasti. Nykyisellä metsästyspaineella se on pysynyt entisellään vuoden 2006 jälkeen. Alueen hallikannan onkin toistaiseksi pelastanut se, että suuresta kiintiöstä on toteutunut vain pieni osa, viime vuosina 200–400 yksilöä.
Itämerennorpan on määritellyt uhanalaiseksi Itämeren rantavaltioiden yhteinen Itämeren suojelukomissio HELCOM. Syynä on norpan heikko tilanne kaikilla eteläisillä alueilla, kannan kitulias kasvu Pohjanlahdella ja ilmastonmuutoksen voimistuva uhka.
Norpan aiheuttamista kalastusvahingoista on vain vähän tietoa, ja tutkimusten mukaan vahinkoja aiheuttaa ennen kaikkea halli.
Hyljekeskustelussa olisi nyt maltti paikallaan.
Hyljevahingot ovat viime vuosina olleet selvästi aiempia vuosia vähäisemmät, kun kalastuksessa on yhä laajemmin siirrytty hylkeenkestäviin menetelmiin.
Ammattikalastajien ilmoitusten mukaan hylkeiden vahingoittaman kalan määrä on pudonnut noin puoleen vuosien 2006–2008 tasosta.
Harmaahylkeen suurta pyyntikiintiötä ei siis voida perustella ainakaan hyljevahinkojen lisääntymisellä. Kokonaisuudessaan ammattikalastuksen arvokalasaalis on vähintään samaa luokkaa kuin mitättömän pienten hyljekantojen aikaan 30 vuotta sitten.
WWF Suomi on onnistunut edistämään kestävästi kalastetun kotimaisen kalan käyttöä. Sekä hylkeet että ammattikalastus mahtuvat hyvin Itämerelle.
Petteri Tolvanen
Sampsa Vilhunen
WWF Suomi
Kirjoittajista Tolvanen on ohjelmapäällikkö (Suomalainen luonto) ja Vilhunen Meriohjelman päällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
