Hirvijahti alkaa ja saalista odotetaan viime vuotta enemmän ‒ älypuhelimet nopeuttavat tilastointia
Tulevana syksynä saaliin arvioidaan nousevan lähes 50 000 yksilöön.
Tänä vuonna on luvassa hirveästi hirviä, tai ainakin enemmän kuin viime vuonna. Kuva: Markku VuorikariHirvieläinten metsästys alkaa suurimmassa osassa Suomea tulevana lauantaina. Saalista on tiedossa aiempaa runsaammin, sillä Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle hirvenpyyntilupia yhteensä noin 41 700 kappaletta eli 11,5 prosenttia enemmän kuin viime syksynä.
Lupamäärä nousi edelliseen vuoteen nähden lähes kaikilla riistakeskusalueilla, kuitenkin suhteellisesti eniten Pohjois-Suomessa. Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin noin 29 000 pyyntilupaa, mikä on 12,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Edellisen kauden hirvisaalis koko Suomen oli noin 44 000 eläintä. Tulevana syksynä saaliin arvioidaan nousevan lähes 50 000 yksilöön. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan viime syksyn metsästyksen jälkeen hirviä oli Suomessa noin 88 000.
Suomen riistakeskus tarjoaa tänä syksynä ensimmäistä kertaa hirviseuroille mahdollisuuden ilmoittaa saadut hirvisaaliit ja metsästyksen aikana tehdyt hirvihavainnot Oma riista -palvelun avulla. Jokainen palveluun rekisteröitynyt seuran jäsen ja hirvenmetsästyksen johtaja voi seurata seurueensa hirvijahdin etenemistä ja Luonnonvarakeskuksen tuottamia, jahdin kuluessa tarkentuvia raportteja omalta tietokoneeltaan.
Metsästäjä voi verkkopalvelun lisäksi käyttää älypuhelimella saalistietojen kirjaamiseen maastosta Oma riista -mobiilisovellusta, josta löytyy myös metsästyskortti sähköisessä muodossa.
Hiljattain voimaan tulleen metsästysasetuksen muutoksen myötä vasallista hirvinaarasta koskeva säädökseen perustuva rauhoitus poistuu lokakuun toisesta lauantaista lähtien. Vastaavasti pienten hirvieläinten osalta vasallisen naaraan rauhoitus poistuu syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Rikosoikeudellisen vastuun poistuminen vasasuojan rikkomistapauksissa ei kuitenkaan tarkoita vasasuojan poistumista käytännössä.
Hirvieläinten biologiaan kuuluu, että vasat seuraavat emäänsä noin vuoden ajan, syntymäänsä seuraavaan kevääseen saakka. Emän apu ja opastus ovat tärkeitä vasoille niiden ensimmäisen talven aikana. Vaikka hirvieläinten vasasuoja poistuu säädöstasolta, ei vasallista hirvieläinnaarasta tule edelleenkään ampua. Vasallisten naaraiden suoja on tärkeä osa eettistä ja vastuullista hirvieläinten metsästystä, riistakeskus muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
