Öljyriippuvuus kostautui Venäjälle
Ruplan kurssin alamäki on verottanut tänä syksynä rajusti venäläisten kuluttajien ostovoimaa. Kuvan ostosmatkailijat asioivat Lappeenrannan Prismassa. Ari Nakari Kuva: Viestilehtien arkistoRaakaöljyn hinnan romahdus 70 dollariin tynnyriltä on ollut myrkkyä Venäjän taloudelle.
”Venäjän viennistä kaksi kolmasosaa muodostuu energiatuotteiden, raakaöljyn, öljytuotteiden ja maakaasun viennistä. Puolet Venäjän liittovaltion verotuloista tulee energiasta”, toteaa tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta.
Viime viikolla Venäjä osallistui ulkopuolisena öljyntuottajamaiden Opec-järjestön kokoukseen, jossa päätettiin tulevista tuotantomääristä. Kuusi tuntia kestäneiden neuvottelujen jälkeen Opec ilmoitti, että tuotantomäärät pidetään ennallaan – järjestö ei ryhdy pönkittämään raakaöljyn hintaa tuotannon rajoituksilla.
Ilmoituksen jälkeen Venäjän ruplan valuuttakurssi putosi. Perjantaina yhdellä eurolla sai 62 ruplaa.
Opecissa vaikutusvaltaiselle Saudi-Arabialle ei ole mikään ongelma, jos öljytynnyrin hinta on 70 dollaria tai vähemmän, arvioi professori Juha Väätänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Venäjälle se on. Maa on suunnitellut taloutensa sen varaan, että öljystä saadaan vähintään sata dollaria tynnyriltä.
”Se tekee 80 miljardin euron loven Venäjän valtion budjettiin. Viidesosa rahoista häviää.”
Venäjä on tallettanut öljytuloja reserviin, mutta niidenkään varaan maa ei voi tuudittautua.
”Venäjän valtion budjetti on 470 miljardia euroa. Reserviin on pantu 250–300 miljardia. Rahojen loppuminen ei ole kovin kaukana, kun pankit ja yritykset ovat myös pyytämässä valtiolta mittavaa apua.”
Euroopan unioni asetti Venäjälle talouspakotteita Ukrainan kriisin vuoksi. Ne ovat Väätäsen mukaan venäläisille pieniä ongelmia siihen verrattuna, millaista vahinkoa öljyn hinnan lasku aiheuttaa.
Viime viikolla EU:ssakin alettiin jo keskustella siitä, ettei Venäjän ajautuminen talouskriisiin ole Euroopankaan etu. Nykyisellä menolla sekä Venäjällä että Euroopalla on edessään monta laihaa vuotta.
”Huolestuttavaa on, että Venäjä ja Saksa, jotka poliittisen kriisin pystyisivät ratkaisemaan, eivät pääse neuvotteluissa eteenpäin. Keskusteluyhteys Putinin ja Merkelin välillä ei näytä enää toimivan”, Väätänen sanoo.
Venäjän tilanne on muuttunut dramaattisesti helmikuussa pidettyjen Sotšin olympialaisten jälkeen. Väätänen muistelee Venäjän laatimia vaihtoehtoisia talousennusteita, joissa pyrittiin haarukoimaan tulevaa.
”Nyt aletaan olla jo negatiivisimman skenaarion alapuolella.”
Venäjän talouden ongelmat ja ruplan kurssin romahdus näkyvät valitettavasti myös Suomessa.
Vuosi sitten eurolla sai runsaat 40 ruplaa, nyt yli 60. Länsimaisten tuotteiden ja palveluiden ostaminen tulee venäläisille huomattavasti kalliimmaksi kuin aikaisemmin.
”Autojen vienti tyssää varmasti kuin seinään. Venäläisten kannattaa vaihtaa kotimaisiin tuotteisiin, jos vaihtoehtoja on tarjolla.”
Eniten Väätänen ihmettelee sitä, miten Venäjän valtion menot ovat ajautuneet sellaiseen tilanteeseen, jossa maa tarvitsee öljytynnyristä sata dollaria.
”Vielä kymmenen vuotta sitten maa pysyi tasapainossa, vaikka tynnyristä maksettiin 30 dollaria.”
HANNA LENSU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
