Puolivillit kissat kuuluvat eläinten paarialuokkaan
Kuva: Viestilehtien arkistoNe elävät maaseudulla kymmenien, jopa satojen eläinten laumoissa tyhjilleen jääneissä rakennuksissa. Lauman jäsenet kärsivät hoidon puutteen ja erityisesti sisäsiittoisuuden takia monista sairauksista.
”Puolivillit, vapaasti lisääntyvät populaatiot ovat suurin kissoihin liittyvä eläinsuojeluongelma. Kissat ovat suurin eläinsuojeluyhdistyksiä työllistävä eläinryhmä”, kertoo toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitosta.
Ongelman ratkaiseminen vaatii, että kissat otetaan kiinni loukuilla. Tarvittaessa kärsivät lopetetaan. Loput hoidetaan kuntoon ja leikkautetaan.
Kuulostaa yksinkertaiselta ja tehokkaalta.
Sitä se ei käytännössä kuitenkaan ole, Ylisirniö kertoo.
”Vaikeudet alkavat siitä, että laki ei tunnista puolivillejä, vapaasti lisääntyviä kissoja. Laki puhuu löytöeläimistä, mutta niistä tässä ei ole kyse.”
Koska laki ei ota näihin kissoihin kantaa, vastuu kissalaumasta ei kuulu kenellekään.
Periaatteessa autiossa rakennuksessa majailevien puolivillien kissojen kohtalon ratkaiseminen on kiinteistön omistajan vastuulla.
Kissoja ei esimerkiksi saa loukuttaa ilman omistajan lupaa.
Joskus kiinteistön omistajaa ei pystytä osoittamaan. Joskus hän ei joko halua tai kykene hoitamaan asiaa kuntoon.
Mikäli omistajasta ei ole apua, kunnan viranomaisten vuoro on ottaa ohjat käsiinsä.
Kunnasta riippuen vastuu joko otetaan tai sitä pompotellaan terveystarkastajan, poliisin ja kunnaneläinlääkärin välillä.
Liian usein kissalauma jää lopulta paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen hoidettavaksi.
”Me emme voi olla asiaa hoitamatta, vaikka se ei meille kuulu. Osassa kuntia asia tosin hoituu yhteistyössä viranomaisten kanssa”, Ylisirniö sanoo.
Eläinsuojeluyhdistyksen toive ja tavoite on, että uudistettava eläinsuojelulaki ottaa kantaa puolivilleihin vapaasti lisääntyviin kissapopulaatioihin.
Puolivillin kissalauman jäsenet kärsivät ennen muuta itse.
Lauma voi tartuttaa tauteja sen ulkopuolisiin kissoihin. Ympäristöön ei tauteja yleensä leviä.
Kissoista ei ole samanlaista haittaa tai suoranaista uhkaa ihmisille kuin puolivilleistä ja laumana kulkevista koirista.
”Nämä kissat eivät suoraan haittaa ihmistä, mikä on yksi syy siihen, ettei ongelmaa haluta ratkaista”, Ylisirniö sanoo.
SEY ajaa voimakkaasti kaikkien paitsi jalostukseen käytettävien kissojen leikkauttamista.
Kissanaaraalla ei ole mitään myötäsyntyistä tarvetta lisääntyä, Ylisirniö vakuuttaa.
”Sitkeässä elää myös se käsitys, että leikattu kissa ei ole hyvä hiirikissa. Se ei pidä paikkaansa.”
Entistä useammin kissa jätetään leikkaamatta, koska toimenpidettä pidetään kalliina.
Suuri joukko erityisesti nuoria kissanomistajia on jopa sitä mieltä, että heidän pitäisi saada leikkauttaa kissansa ilmaiseksi, ja eläinsuojeluyhdistyksen tehtävä on hoitaa asia käytännössä. Ylisirniö kertoo.
Toive on, että eläinsuojeluyhdistykset voisivat tulevaisuudessa järjestää valtakunnallisen kissojen leikkauskampanjan.
Se pitäisi järjestää koko Suomessa samaan aikaan tai siitä ei ole hyötyä. Tällainen kampanja vaatisi paljon organisoimista, aikaa ja ennen kaikkea rahaa.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
