Jäätiköt sulavat, vedenpinta nousee
Kari Salonen Heurekan näyttelysalissa on vettä nilkkoihin asti. Näyttelysaliin tuotu jääkuutio sulaa hiljalleen. Kuva: Viestilehtien arkistoVesi ulottuu nilkkoihin asti. Kumisaappaat suojaavat niin pitkään kuin kukaan ei innostu pärskyttämään tai tönimään.
Heurekassa helmikuussa avautunut KlimaX-näyttely tuo ilmastonmuutoksen seuraukset kosketusetäisyydelle. Yksi niistä on jäätiköiden sulamisesta johtuva vedenpinnan nousu.
Suomessa maa kohoaa vielä jääkauden jäljiltä.
”Meillä ollaan vasta 50 vuoden päästä siinä tilanteessa, että maan kohoaminen ja vedenpinnan nousu kumoavat toisensa”, kertoo näyttelytuottaja Sami Pihkala.
Näyttelysaliin on tuotu valtava jääkuutio. Näyttelyn avautuessa kuutiolla oli korkeutta puolitoista metriä. Pari viikkoa myöhemmin siitä on vain rippeet jäljellä.
”Sulamisnopeus on yllättänyt meidät. Arvio oli, että kuutio olisi vaihdettava uuteen kuuden viikon välein”, Pihkala kertoo.
Odotettua nopeampi sulaminen muistuttaa, miten hankalaa ilmastonmuutoksen ennustaminen on.
Ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Toinen tosiasia on, että ihmisellä on siinä näppinsä pelissä. Loppu on enemmän tai vähemmän arvailua.
”Vedenpinnan nousun ennustaminen on erittäin vaikeaa, ja arviot heittelevät laidasta laitaan. Jos koko Grönlanti sulaisi, vedenpinta nousisi kahdeksan metriä. Etelämantereen sulamisen vaikutus olisi 50 metrin luokkaa.”
Meidän elinaikanamme ei kuitenkaan tapahdu mitään niin dramaattista. Ei, vaikka lämpötila jatkaa varmaa nousuaan.
Ilmasto on lämmennyt samaa tahtia kuin kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä on noussut. Kasvihuonekaasut – niistä tärkeimpinä hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli – ovat pääosin peräisin ihmisen toiminnasta.
”Teollistumisen aikana, 1700-luvulta nykypäivään, maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,8 astetta”, Pihkala kertoo.
Seinällä kuvataan keskilämpötilan tähänastinen kehitys ja kolme pääskenaariota, joiden mukaisesti se jatkaa nousuaan.
”Niistä optimistisimmassa lämpötilan nousu onnistutaan pysäyttämään kahteen asteeseen. Se vaatii kaikkien teollisuusmaiden sitoutumista muun muassa uusiutuvien polttoaineiden käyttöön.”
Pihkalan mielestä ilmastonmuutosta on syytä pysähtyä pohtimaan, vaikka julkinen keskustelu siitä onkin hiljennyt.
Mitä minä voin tehdä? Onko minun helpointa vaihtaa auto polkupyörään, naudanliha kasviksiin vai öljylämmitys maalämpöön?
Uloskäynnin lähellä on seinätilaa, johon näyttelyvieras voi kirjoittaa omat ajatuksensa ilmastonmuutoksesta.
KlimaX on siinä mielessä poikkeuksellinen näyttely, että se on suunnattu nuorille ja aikuisille. Ei lapsia silti täysin ole unohdettu.
”Jään koskettelu on se, mitä lapset voivat täällä tehdä.”
Entä miten käy, jos näyttelyssä sattuu pyllähtämään?
”Meiltä saa varavaatteita, ja omansa voi jättää kuivauskaappiin loppukäynnin ajaksi. Kännykän pudottaminen veteen voi olla kohtalokkaampi juttu.”
HELI VIRTANEN
KlimaX-näyttely Vantaalla
tiedekeskus Heurekassa
27.1.2013 asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
